Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli viime viikolla pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026.
Uusia sopeutustoimia mukana on vajaa miljardi euroa, mutta ei veronkorotuksia, vaan valtiovarainministerin ehdotuksen mukaan sopeutukset tehdään toissijaisia menoja karsimalla, muun muassa maahanmuutosta ja kehitysyhteistyöstä.
A-studiossa maanantai-iltana taloudesta keskustelivat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat, RKP:n Otto Andersson ja perussuomalaisten Jani Mäkelä.
Andersson kritisoi valtiovarainministeriön budjettiesitysten säästötoimia, mutta ei kertonut vaihtoehtoisia säästökohteita. Anderssonin mukaan tulevassa hallituksen budjettiriihessä olennaista olisi löytää keinoja talouskasvun edistämiseen.
Joka tapauksessa säästöjä on löydettävä
Mäkelä muistutti kollegaansa, että säästöjä on nyt joka tapauksessa löydettävä.
– Taloudellinen tilanne on sellainen. Meillä ei ole sitä ylellisyyttä, että säästöjä kritisoidaan ”ei käy”, samalla kuitenkaan kertomatta, mikä säästö käy. Jos ei ole katetta sille, mitä leikattaisiin, sillä nakerretaan hallituksen talouspolitiikan uskottavuutta.
Valtiovarainministeriön ehdotuksen osana muun muassa kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen lopetettaisiin kokonaan, mikä on närkästyttänyt osaa RKP:n edustajista. Mäkelä totesi, että esimerkiksi pakolaiskiintiö on euromääräisesti melko pieni kohde, mutta yhdessä kohteista kertyy isompi virta.
– Menosäästöt on löydettävä jostain. Nämä menot (ehdotetut sopeutukset) eivät ole pois suomalaisten peruspalveluista kuten terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta, eli tällaisia kohteita pitää löytää.
Valtion alijäämä ei saa paisua kestämättömäksi
Andersson toisti näkemyksensä siitä, että talouden keskeisin haaste on kasvun puute.
– Pelkillä leikkauksilla tai veronkorotuksilla taloutta ei voi nostaa. Hallituksen on keskusteltava miten jatketaan kasvun linjalla, Andersson sanoi.
Mäkelä muistutti, että jo alkukesästä tiedettiin valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys siitä, että käsillä on miljardiluokan säästötarve. Myös tulevalle hallituskaudelle kohdistuu miljardien säästötarve.
– Säästöt ovat mittaluokaltaan sellaisia, että yhteinen tilannekuva on löydettävä.
Anderssonin mukaan talouskasvua heikentäviä leikkauksia ei tule tehdä. Mäkelä huomautti, että kyse on eri asioista.
– Kukaan ei ole väittänyt, että menosäästöt olisivat talouskasvua luovia toimia, vaan ne ovat sellaisia toimia, mitä tarvitaan valtion talouden tasapainottamiseen. Siis toimia, joita tarvitaan siihen, että valtion alijäämä ei kasva kestämättömäksi. Eli kyse on menosäästöistä. Kasvutoimia tehdään toisilla asioilla.
– Meillä on säästötarve, jonka suuruusluokasta ollaan yhtä mieltä. Jollainhan se täytyy toteuttaa. On iso summa mikä pitää säästää.
