Eduskunnassa puitiin tiistaina hallituksen esitystä Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä. Keskustelu eteni varsin sopuisasti useimpien hyväksyessä sopimuksen tavoitteet, mutta perussuomalaiset pitivät yllä kohtuuden ääntä ja kantoivat huolta kotimaisten työpaikkojen säilymisestä.
– Ei ylivelkaisella pienellä pohjoisella maalla, joka kärsii työttömyydestä, ole varaa olla edelläkävijä näissä asioissa. Meidän täytyy seurata tilannetta, pitävätkö muut velvoitteensa ja mennä sen jälkeen perässä, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä toppuutteli.
– Minulla ei ole muuta kunnianhimoa tässä asiassa kuin se, että suomalaisille on saatava työtä jatkossakin. Tämä kunnianhimo tuntuu olevan hankkeen innokkaimmilla puolustajilla koodisana.
Suurimmat saastuttajat ovat mukana
Lea Mäkipää (ps.) piti myönteisenä, että kaksi suurinta saastuttajaa eli Kiina ja Yhdysvallat on saatu sopimuksen taakse. Hän kannatti itse sopimusta sinänsä, mutta Suomelle esitettyä 39 prosentin vähennysvelvoitetta Mäkipää piti hieman kohtuuttomana.
Hän tarkoittaa EU:n komission viime heinäkuussa tekemää esitystä Suomen vähennystavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä niistä päästöistä, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. EU:n yhteinen tavoite on komission esityksessä 30 prosenttia eli Suomen osuus on keskiarvoa suurempi.
– Toivottavasti muut noudattavat sopimusta, hän totesi ja pelkäsi velvoitteiden nostavan teollisuuden kustannuksia ja vähentävän alan työllisyyttä.
– Onhan ulkomaille ja Aasiaan jo siirretty yrityksiä. Toivottavasti muut maat noudattavat velvoitteita ja taakanajako on yhteinen.
Liikakulutus on suuri haaste
Leena Meri (ps.) huomasi joidenkin edustajien olleen huolissaan ”perussuomalaisten ajatusmaailmasta”. Hän korosti perussuomalaisten olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Erimielisyyttä voi olla sen syistä, mutta se ei ole pääasia.
Meri painotti Suomella olevan suuria ongelmia ratkaistavana. Hän muistutti äskettäin vietetyn ylikulutuksen vuosipäivän merkityksestä: ihmiset kuluttavat kaikkea liikaa.
Kasvava metsä on hiilinielu
Keskustelussa tuli esille myös metsien osuus ilmastolaskelmissa. Satu Hassi (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.) esittivät suojelualueiden lisäämistä ilmaston vuoksi. Hannu Hoskonen (kesk.) muistutti, että vain kasvava metsä toimii hiilinieluna, kun kasvunsa loppuun tullut vanha metsä muuttuu päästölähteeksi.
Asiasta on ollut erimielisyyttä siinä, miten hiilidioksidipäästöjen määrää pitäisi laskea.
Pariisin sopimus pyrkii pitämään maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, pyrkien rajoittamaan keskilämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, vahvistamaan sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä sekä suuntaamaan rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä.
