Mäkelä: Työmarkkinoiden tultava tähän päivään

Kansanedustaja Jani Mäkelä piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa työstä ja työelämän murroksesta.

Perusteollisuus on siirtynyt suurilta osin muualle ja digitalisaatio ottaa valtavia loikkia.

– Kun 60-luvulla metsissämme työskenteli yli 100 000 metsuria, nyt siellä jylläävät huipputeknologiset motot. Ja metsäteollisuuden kehitys ei jää tähän. Toisaalta täytyy todeta, että maamme teollisuus on jo pitkään toiminut ennakoivasti ja uusien tuotteiden kehityksen kautta myös korkean jalostusarvon valmistavaakin teollisuutta on saatu pidettyä ja jopa kasvatettua Suomessa.

– Kansakunnan tulevaisuudesta puhuttaessa työn tulevaisuuden pitääkin olla se aihe, jota käsitellään ensimmäisenä. Työ luo jatkossakin hyvinvointivaltion, jollaisena tämän maan haluamme pitää. Ilman työtä ei ole palveluita heikoimmillekaan. Sen hyvinvoinnin on joku työllään maksanut. Työ on myös henkistä pääomaa – ei vain rahaa. Työ antaa tekijälleen ja teettäjälleen, Mäkelä totesi.

Kohti kehittävämpää työtä

Minkälaista työ sitten tulevaisuudessa on? Miten sen murros vaikuttaa pelisääntöihimme? Tulevaisuusselonteko perehtyy syvällisesti tähän aiheeseen antamalla tilannekuvan ja katsomalla 20 vuotta eteenpäin.

Automatisaation pelätään aiheuttavan ennen pitkää maailmanlaajuisen satojen miljoonien ihmisten työttömyyden.

– Uhkakuvassa on perustelunsa, mutta meidät päättäjät on valittu hoitamaan asia erityisesti oman maamme kannalta paremmin.

– Työn kuvan muuttuminen pois valmistavasta teollisuudesta voisi oikein toteutettuna jättää ihmisille mahdollisuuden tehdä entistä tuottavampaa – ja ennen kaikkea kehittävämpää työtä, Mäkelä sanoi.

Teknologian kehitys on innovaatiota

Suomalaisten on Mäkelän mielestä toimittava tässä vaikeasti väistettävässä muutoksessa siten, että tulevaisuuden työmarkkinat eivät merkitse Suomelle suurtyöttömyyttä, vaan uudenlaisen työn aikaa.

Suurimmat työelämää koskevat muutosvoimat ovat teknologian jatkuva kehitys ja yhä etenevä työn globalisaatio.

– Teknologian kehitys on innovaatiota, eli kokonaan uusien asioiden tekemistä ja luomista. Globalisaatiolla puolestaan tarkoitetaan mm. asioiden kopioimista ja tuottamista maailmanlaajuisesti rajojen yli. Sen sijaan että puhuisimme erikseen teknologiasta tai globalisaatiosta, nämä haasteet tulee kohdata yhdessä paketissa. Tällöin syntyy työn kokonaisuudistus, eli työn murros.

– Työn kokonaisuudistuksessa tulee hyödyntää uusinta teknologiaa. Työtä pitää voida tehdä sähköisen tilauksen pohjalta, eli on demand -tyyppisesti. Uuden ajan Freelancer-toimintaa alustapalveluiden kautta välitettynä.

Rohkeasti edelläkävijäksi

Uudet teknologiat voivat olla tekoälyä, robotisoituja palveluita, virtualisointia, itseorganisoituvia alustoja ja niin edelleen. Tekoälyn kehittyminen tulee olemaan seuraava suuri teknologinen muutosvoima, joka muuttaa perinteistä käsitystä työstä.

– On etumme olla mukana teknologian murroksessa, sen sijaan että seuraisimme perässä muiden johtamaa muutosta. Vaikka robotiikka on tulossa, halusimme sitä tai emme – voimme päättää, ostammeko kalliilla hinnalla muiden valmistamia robotteja sekä niiden ohjelmistoja, vai pyrimmekö ennemmin ottamaan oman osuutemme tämän teknologian kehityksessä ja markkinoissa, Mäkelä sanoi.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Mäkelä muistutti, että työmarkkinoiden lakien ja ehtojen myös pystyttävä muuttumaan työn kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi.

– Yhä korostetummin on pyrittävä siihen, että työn tekeminen ja teettäminen kannattaa kaikissa tapauksissa. Onko keino tämän toteuttamiseen perustulo vai jokin muu, se kysymys meidän on ratkaistava yhdessä.

– Kehityskohteena mainitsisin, että Suomessa on tapana käsitellä työmarkkinoiden ja teknologian kehitystä eri foorumeilla, eri ihmisten toimesta. Työmarkkinakeskusteluissa ei tarpeeksi huomioida teknologian tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Toisaalta teknologia-alojen asiantuntijat eivät saa riittävästi esille uudistusmahdollisuuksia, Mäkelä huomautti.vaius