LEHTIKUVA
Kansanedustaja Jani Mäkelä piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa työstä ja työelämän murroksesta.
Perusteollisuus on siirtynyt suurilta osin muualle ja digitalisaatio ottaa valtavia loikkia.
– Kun 60-luvulla metsissämme työskenteli yli 100 000 metsuria, nyt siellä jylläävät huipputeknologiset motot. Ja metsäteollisuuden kehitys ei jää tähän. Toisaalta täytyy todeta, että maamme teollisuus on jo pitkään toiminut ennakoivasti ja uusien tuotteiden kehityksen kautta myös korkean jalostusarvon valmistavaakin teollisuutta on saatu pidettyä ja jopa kasvatettua Suomessa.
– Kansakunnan tulevaisuudesta puhuttaessa työn tulevaisuuden pitääkin olla se aihe, jota käsitellään ensimmäisenä. Työ luo jatkossakin hyvinvointivaltion, jollaisena tämän maan haluamme pitää. Ilman työtä ei ole palveluita heikoimmillekaan. Sen hyvinvoinnin on joku työllään maksanut. Työ on myös henkistä pääomaa – ei vain rahaa. Työ antaa tekijälleen ja teettäjälleen, Mäkelä totesi.
Kohti kehittävämpää työtä
Minkälaista työ sitten tulevaisuudessa on? Miten sen murros vaikuttaa pelisääntöihimme? Tulevaisuusselonteko perehtyy syvällisesti tähän aiheeseen antamalla tilannekuvan ja katsomalla 20 vuotta eteenpäin.
Automatisaation pelätään aiheuttavan ennen pitkää maailmanlaajuisen satojen miljoonien ihmisten työttömyyden.
– Uhkakuvassa on perustelunsa, mutta meidät päättäjät on valittu hoitamaan asia erityisesti oman maamme kannalta paremmin.
– Työn kuvan muuttuminen pois valmistavasta teollisuudesta voisi oikein toteutettuna jättää ihmisille mahdollisuuden tehdä entistä tuottavampaa – ja ennen kaikkea kehittävämpää työtä, Mäkelä sanoi.
Teknologian kehitys on innovaatiota
Suomalaisten on Mäkelän mielestä toimittava tässä vaikeasti väistettävässä muutoksessa siten, että tulevaisuuden työmarkkinat eivät merkitse Suomelle suurtyöttömyyttä, vaan uudenlaisen työn aikaa.
Suurimmat työelämää koskevat muutosvoimat ovat teknologian jatkuva kehitys ja yhä etenevä työn globalisaatio.
– Teknologian kehitys on innovaatiota, eli kokonaan uusien asioiden tekemistä ja luomista. Globalisaatiolla puolestaan tarkoitetaan mm. asioiden kopioimista ja tuottamista maailmanlaajuisesti rajojen yli. Sen sijaan että puhuisimme erikseen teknologiasta tai globalisaatiosta, nämä haasteet tulee kohdata yhdessä paketissa. Tällöin syntyy työn kokonaisuudistus, eli työn murros.
– Työn kokonaisuudistuksessa tulee hyödyntää uusinta teknologiaa. Työtä pitää voida tehdä sähköisen tilauksen pohjalta, eli on demand -tyyppisesti. Uuden ajan Freelancer-toimintaa alustapalveluiden kautta välitettynä.
Rohkeasti edelläkävijäksi
Uudet teknologiat voivat olla tekoälyä, robotisoituja palveluita, virtualisointia, itseorganisoituvia alustoja ja niin edelleen. Tekoälyn kehittyminen tulee olemaan seuraava suuri teknologinen muutosvoima, joka muuttaa perinteistä käsitystä työstä.
– On etumme olla mukana teknologian murroksessa, sen sijaan että seuraisimme perässä muiden johtamaa muutosta. Vaikka robotiikka on tulossa, halusimme sitä tai emme – voimme päättää, ostammeko kalliilla hinnalla muiden valmistamia robotteja sekä niiden ohjelmistoja, vai pyrimmekö ennemmin ottamaan oman osuutemme tämän teknologian kehityksessä ja markkinoissa, Mäkelä sanoi.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Mäkelä muistutti, että työmarkkinoiden lakien ja ehtojen myös pystyttävä muuttumaan työn kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi.
– Yhä korostetummin on pyrittävä siihen, että työn tekeminen ja teettäminen kannattaa kaikissa tapauksissa. Onko keino tämän toteuttamiseen perustulo vai jokin muu, se kysymys meidän on ratkaistava yhdessä.
– Kehityskohteena mainitsisin, että Suomessa on tapana käsitellä työmarkkinoiden ja teknologian kehitystä eri foorumeilla, eri ihmisten toimesta. Työmarkkinakeskusteluissa ei tarpeeksi huomioida teknologian tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Toisaalta teknologia-alojen asiantuntijat eivät saa riittävästi esille uudistusmahdollisuuksia, Mäkelä huomautti.vaius
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
