LEHTIKUVA
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ehkäisypillereiden terveyshaitoista ja erityisesti niihin liittyvästä kohonneesta veritulppariskistä.
E-pillereiden terveyshaitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti julkisuudessa. Useita nuorten, perusterveiden naisten kuolemantapauksia on yhdistetty e-pillereiden käyttöön.
– Mielestäni on epäselvää, suhtaudutaanko etenkin uusien, niin sanottujen kolmannen sukupolven e-pillereiden käyttöön liittyvään veritulppariskiin riittävällä vakavuudella ja kerrotaanko siitä nuorille naisille riittävissä määrin, Mäntylä sanoo.
Hän korostaa, että se, että riski on lääkärin tiedossa, ei vielä riitä.
– E-pillereitä määrätään nuorille naisille, jotka eivät välttämättä osaa edes kysyä pillereiden riskeistä tai kyseenalaistaa niiden turvallisuutta, etenkään jos niistä ei saa riittävästi luotettavaa tietoa lääkäriltä, Mäntylä muistuttaa.
Sukurasite lisää riskiä
Erityisen vakava tilanne on niillä naisilla, joilla sukurasite kohottaa veritulpan riskiä entisestään. Perinnöllinen taipumus laskimotukoksiin on noin 6-8 prosentilla naisista. Mäntylän mielestä nykykäytännöllä nämä sukurasitteet eivät välttämättä tule riittävästi esiin.
– Sukurasitteet eivät välttämättä tule ilmi tilanteissa, joissa e-pillereitä määrätään, sillä potilaan itse on niistä oltava tietoinen, ja osattava myös kertoa asiasta lääkärille. Kuitenkin yksinkertaisella veritestillä on mahdollisuus löytää piilevänäkin oleva tukostaipumus. Tätä mahdollisuutta testaamiseen ei kuitenkaan tietojeni mukaan automaattisesti tarjota vaan sitä on osattava kysyä ja vaatia. Tämä kävi ilmi esimerkiksi erään lähipiiriini kuuluvan henkilön kohdalla, Mäntylä toteaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Mäntylä tiedustelee, aiotaanko e-pillereiden terveyshaittoja punnita tarkemmin ja harkita uutta, esimerkiksi kansallista ohjeistusta niiden määräämiseen ja riskeistä tiedottamiseen. Lisäksi Mäntylä toivoo ministerin vastaavan kysymykseen siitä, miten kohonnutta veritulppariskiä ja perinnöllisyysriskejä aiotaan nykyistä tarkemmin selvittää kaikkien e-pillereiden käytön aloittavien naisten osalta.
PS VERKKOTOIMITUS
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
