LEHTIKUVA
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ulkomailta saapuvan hoitohenkilöstön sekä opiskelijoiden kielitaidosta.
Kysymyksessään Mäntylä tuo esille huolen potilasturvallisuudesta, koska hänen mukaan ulkomaisten hoitajien ja lääkäreiden kielitaitovaatimukset eivät ole yhtenäiset, eikä niitä riittävästi valvota. Huolta herättää myös opiskelijoiden kielitaidon tilanne. Mäntylä kertoo, että tämä on tullut esiin toistuvasti myös kansalaisilta tulleessa palautteessa.
– Tällä hetkellä Pohjoismaiden sekä EU- ja ETA-valtioiden kansalaisten tulee hallita tehtävien edellyttämä suomen kielen taito. Kuitenkaan minkäänlaista todistusta kielitaidosta ei vaadita. Sen sijaan näiden maiden ulkopuolelta tulijoilta vaaditaan todistus hyväksytystä kielitutkinnosta, Mäntylä toteaa.
Potilasturvallisuus vaarassa
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on ehdottanut helmikuussa julkaistussa muistiossaan, että terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksia olisi nostettava. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Lisäksi työryhmä katsoi, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus tulisi perustua valtakunnalliseen kuulusteluun.
– Työvoiman vapaa liikkuvuus, jonka puolesta hallitus toistuvasti liputtaa, tarkoittaa myös väistämättä haasteita käytännön työelämään. Työntekijöiden rekrytointi ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa potilasturvallisuus vaarantuu. Maahanmuuttajien kohdalla ammattiliitto Tehy on kiinnittänyt huomiota, etteivät työnantajat panosta riittävästi kielikoulutukseen. Riittävän kielitaidon määrittely on liian tulkinnanvaraista. Kysynkin, onko hallituksessa tähän ongelmaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja ryhdytty vaadittaviin toimenpiteisiin?
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
