

Maria Tolppanen. / LEHTIKUVA
Maria Tolppanen: Kohtuutta ulosoton perintäkuluihin
Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) vaatii ulosottojärjestelmään muutoksia. Hän haluaa muuttaa erityisesti perintäkulujärjestelmän.
Tolppasen mukaan ulosottojärjestelmä on äärimmäisen epäoikeudenmukainen varsinkin sellaiselle velalliselle, jolla on useita velkojia. Nykykäytännön mukaan ulosottomies pyrkii maksamaan tasaisesti jokaiselle velkojalle. Tämä tekee järjestelmästä velallisen kannalta mahdottoman.
– Esimerkiksi, jos yhtä 90 euron saatavaa peritään erissä kymmenen kertaa, maksaa se 12,42 euroa perimiskuluina. Kertaperintänä perimiskulut olisivat 1,38 euroa. Kun velkojia on useita, kasvavat perimiskulut kymppeihin, jopa satasiin kuukaudessa. Korkein perintäluokka on yli 2420€:n saatavat. Niissä yksittäinen perimiskulu on 27,96 euroa. Jos saatava jaetaan kymmeneen osaan, siis 242€/kk, tulee perimiskuluiksi 42€. Jos tämän suuruista maksua maksetaan kymmenelle velkojalle, on perimiskulujen osuus 420€/kk. Kun siihen lasketaan korot päälle, kasvavat kulut ja korot helposti suuremmaksi, kuin alkuperäinen velka. Tämä ei voi olla tarkoitus, Tolppanen täsmentää.
Yhtenä syynä epäoikeudenmukaisiin perintäkuluihin voi olla ulosottomiesten palkkausjärjestelmä. Ulosottomiehen ansio muodostuu peruspalkasta ja bonuksista. Bonuksia maksetaan tehdystä työstä perimis- ja toimenpidepalkkioina.
– Ulosottomiehen peruspalkka on 1.2.2016 alkaen 4670-6928 euroa kuukaudessa ja kihlakunnan ulosottomiesten palkka on palkkaluokasta riippuen alkaen 2768-4327 euroa kuukaudessa. Lopullinen peruspalkka määräytyy tehtävän vaatimustason ja työvuosien mukaan. Palkan päälle tulevat bonukset perityistä saatavista, Tolppanen toteaa.
Ulosottomiehiltä saatujen tietojen mukaan bonukset ovat vuosittain 21 500 euron molemmin puolin/ ulosottomies, Helsingissä jopa 45 000 euroa. Tiedoista ei selviä, paljonko ulosottomies saa provisioita omaisuuden myynneistä, jotka ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla.
Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksen mukaan kannustavuuden vähentämiseen liittyy riski henkilöstön sitoutumisen, työmotivaation ja tuloksen huonontumisesta.
– Järjestelmä on kuitenkin uusittava mahdollisimman pian, Tolppanen toteaa.
Selvitysten mukaan ulosotto saa perittyä 1,1 miljardia euroa vuosittain, mutta ulosoton kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljardia euroa vuodessa. Valtiolle ulosotto tilittää vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Ulosotossa on noin puolimiljoonaa ihmistä ja 40 000 yritystä, julkisyhteisöä ja järjestöä.
Tolppasen mukaan nämä luvut sivuuttavat kuitenkin olennaisia asioita, kuten esimerkiksi sen, mistä johtuvat tällaiset ulosottomäärät ja onko tätä ulosoton paisumisen ongelmaa mahdollista jollain tavalla vähentää.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, että ulosottomiesten perimispalkkiojärjestelmästä luovutaan ja että sen avulla ei lisätä velallisen taakkaa siten, että yhdestä perittävästä voidaan periä vain yksi perimismaksu, vaikka maksua jouduttaisiin jakamaan pienempiin osiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luottotiedoton ei saa edes kotivakuutusta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.