Pirkanmaalainen kansanedustaja Martti Mölsä (ps.) on tehnyt pitkän päivätyön paskalain korjaamisessa. Lain suunnittelussa tarvittiin hänen asiantuntemustaan, jonka hän oli kerännyt vuosikymmenten kokemuksella rakennusmestarina, rakennustarkastajana ja rakennusalan yrittäjänä.

Paskalaki tuli voimaan vuonna 2004, mistä ehti vierähtää 12 vuotta eli kolme vaalikautta, ennen kuin kaivattu muutos saatiin aikaan.

Vaan muutos ei ollut kerralla selvä: sitä piti valvoa loppuun saakka, Mölsä muistelee.

– Tänäänhän se vasta varmistui, kun valiokunnan mietintö voitti äänestyksessä. Mutta mietinnönkin viilausta täytyi vahtia loppuun saakka tarkasti. Se on välttämätöntä, kun ympäristövaliokuntaa johtaa opposition edustaja Satu Hassi (vihr.). Kyllä he yrittävät käyttää kaikki metkut, Mölsä korosti.

Tärkeä kohta kertoi, koska viemäriä vaaditaan

Hän sai vielä ihan lopussa varmistettua, että aivan oleellinen perustelukohta tulee kirjatuksi valiokunnan mietintöön asti.

-Kysymyksessä oli ympäristönsuojelulain 156 b § 2. kohta, joka kuuluu: tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyöt. Esitin lisäystä, että mietinnössä lainsäädännön sisältöä avataan tältä osin seuraavalla täydennyksellä. Tällainen rakennushanke rinnastuisi uudisrakennuksen kaltaiseen muutokseen, jota yleiskielessä usein kuvataan peruskorjauksena. Tämä hyväksyttiin valiokunnassa, Mölsä kertoo.

Ennen vuotta 2004 valmistuneisiin kuivan maan asuntoihin ei tarvitse tehdä uuden lain mukaan mitään. Jos rakennus sijaitsee alle 100 metrin päässä rannasta tai pohjavesialueilla, täytyy siihen tehdä tiukempien määräysten mukaiset jätevesien käsittelyjärjestelyt.

Mölsä harmittelee, että ainakin 16 000 asukasta ehti ostaa jätevesiasetuksen tiukkojen määräysten mukaiset viemärilaitteet. Eikä siinä mitään, jos ne toimivat, mutta kun monikaan pienpuhdistamo ei toimi vaaditulla tavalla kovasta hinnasta huolimatta.

– Ja niitä pakkomyytiin viranomaisten vaatimuksesta, Mölsä moittii.

Silvander: Tämä selvensi epätietoisten tilanteen

Oppositio yritti vastaväitteillään kyseenalaistaa, selkiyttääkö hallituksen uusi esitys maaseudun asukkaiden tilannetta vai ei. Varsinkin vihreät olisivat halunneet pitäytyä alkuperäisen ns. paskalain tiukoissa määräyksissä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä asiassa ei ole kahta sanaa sanottavana hallituksen esitystä vastaan.

– Kyllä se selkeyttää! Suomessa oli 100 000 – 200 000 ihmistä, jotka olivat epätietoisia siitä, mitä heidän pitää tehdä jätevesien puhdistamiseksi, vai pitääkö heidän tehdä mitään. Nyt on selkeytetty, koska tarvitsee tehdä ja mitä. Linjaukset on tehty ja niihinkin voidaan hakea poikkeuksia, jos mökissä asuu vaikkapa iäkäs mummo, eikä remonttiin olisi rahoja, sanoo Iiro Silvander, joka vastaa maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan asioista perussuomalaisten ryhmäkansliassa.

Artikkelia muokattu 21.12.2016 klo 12.27.

Veli-Pekka Leskelä