Meri: Lainvoimainen käännytyspäätös Suomesta voi olla peruste rajoittaa henkilön liikkumista

Kansanedustajat ja asiantuntijat keskustelivat kiivaasti eduskunnan perustuslakiseminaarissa siitä, kuinka paljon perustuslaki rajoittaa eduskunnan lainsäädäntövaltaa.

– Perustuslain tulkinta ei voi olla irrallaan yhteiskunnasta. Kun maailma muuttuu, myös perustuslain tulkinta voi muuttua, kansanedustaja Leena Meri sanoo.

Eduskunnan järjestämässä perustuslakiseminaarissa käytiin eilen tiukka keskustelu, jossa asiantuntijat ottivat kantaa muun muassa siihen, pyrkivätkö eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijat politikoimaan valiokunnassa ja samalla rajoittamaan eduskunnan lainsäädäntövaltaa.

Perustuslain tulkinnasta olivat paneelissa keskustelemassa kansanedustajat Leena Meri, Ben Zyskowicz, Ville Niinistö sekä professorit Markku Helin ja Juha Lavapuro.

Yhteiskunnallinen tilanne otettava huomioon

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa lausuntoja lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta. Perussuomalaisten Meri on ollut perustuslakivaliokunnan jäsen kaksi vuotta. Meri toi keskustelussa esille, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei voi olla yhteiskunnasta irrallaan oleva saareke.

– Perustuslaki on lainsäätäjän selkänoja. Kuitenkin, kun maailma muuttuu myös perustuslain tulkinta voi muuttua. Yhteiskunnallinen tilanne tulee ottaa huomioon perustuslain tulkinnassa, Meri sanoi.

Perustuslaki ei estä leikkauksia

Suomen nykyinen perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000. Eduskunnan lainsäädäntövaltaa rajoittavat perustuslain perusoikeussäännökset, joiden toteutumisen eduskunnan perustuslakivaliokunta varmistaa. Perustuslakivaliokunta kuulee työssään lainsäädännön asiantuntijoita, joiden keskuudessa usein on painotuseroja perustuslain sisällöstä.

Kokoomuksen kansanedustaja Zyskowicz toi paneelissa esille, kuinka pelkästään tiettyjen asiantuntijoiden näkemyksiä noudattamalla eduskunnan lainsäädäntövalta huomattavasti kaventuisi.

– Perusoikeusmyönteinen laintulkinta sopii tuomioistuimiin, joissa on käsillä aina jokin konkreettinen tapaus. Tilanne on toinen, jos eduskunnassa keskustellaan esimerkiksi etuuksien leikkauksista. Leikkaukset ovat kuitenkin normaalia poliittista harkintaa, joista ei voi joka tilanteessa tehdä perustuslakikysymyksiä. Perustuslaki ei estä tekemästä esimerkiksi leikkauksia sosiaaliturvaan, Zyskowicz huomautti.

Lainsäädäntötyö ei ole pelkkää tiedettä

Meri sanoo, kuinka perustuslaista on nykyisin eduskunnassa tullut oppositiopuolueiden lyömäase. Hallituksen esityksiä vastustetaan tyypillisesti usein sen vuoksi, että ne saattaisivat olla perustuslain vastaisia.

– Esimerkiksi kelpaa vaikka subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, jota ensin epäiltiin perustuslain vastaiseksi mutta se ei ollut sitä. Lainsäädäntötyö ei kuitenkaan ole pelkkää tiedettä vaan siinä tulee aina huomioida käsillä oleva tilanne kokonaisuudessaan. Perusoikeuksien toteuttamiseen vaikuttaa aina myös yhteiskunnan taloudellinen tilanne.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ensimmäinen perustuslainmukaisuuden varmistaja. Myös tuomioistuimilla on yksittäistapauksessa mahdollisuus antaa etusija perustuslain säännökselle.

– Perustuslakivaliokunnassa kuulemme asiantuntijoita ja tarvittaessa myös laajennamme kuulemista jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. Tällä tavalla perustuslain toteutuminen varmistetaan etukäteen, Meri sanoo.

Liikkumista voitava rajoittaa

Perustuslain takaama yhdenvertaisuus edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien tasa-arvoista kohtelua lain edessä. Meri sanoo kuitenkin, että esimerkiksi lainvoimainen käännytyspäätös Suomesta voi olla perustuslain mukainen hyväksyttävä peruste tapauskohtaisesti rajoittaa henkilön liikkumista.

– Suomessa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Jos kuitenkaan tällaista laillista perustetta ei ole, minkä vuoksi henkilön liikkumista ei siinä tapauksessa voisi rajoittaa? Esimerkiksi niin, että henkilöiden tulisi asua tietyissä, heille osoitetuissa keskuksissa odottamassa kotiinpaluuta, Meri ehdottaa.

”Meneekö politiikka liian ahtaalle?”

Professori ja kokenut lainvalmistelija Markku Helin huomautti, että perustuslain perusoikeussäännökset on tarkoitettu lainsäätäjälle vain väljiksi ohjeiksi.

– Meneekö politiikka liian ahtaalle, jos perustuslaista vedetään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä perustuslain tutkijoiden doktriinien kautta? Helin kysyi.

Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkan vuosikertomuksessa vuodelta 2015 on siteerattu Markku Heliniä samasta aiheesta seuraavasti:

-Tasapaino järkkyy, jos perustuslakiin kirjattuja arvoja ei oteta todesta. Mutta se järkkyy myös, jos perustuslakiasiantuntijat katsovat voivansa antaa tieteellisiä vastauksia kysymyksiin, jotka ovat poliittisia. Perustuslain tulkinnassa on kysymys siitä, miten perusoikeuksissa ilmaistuja arvoja on sovellettava käsillä olevassa lakihankkeessa. Tämän arvioiminen on pikemminkin arvopoliitikkojen kuin juristien työtä.