
Merkelin vaihtoehdot vähissä – euroalueen liittovaltiohanke kanveesiin
Saksan liittopäivävaalien alla puolueet kritisoivat toistensa poliittisia päämääriä. Nyt osapuolten pitäisi kyetä yhteistyöhön. Saksan liittokansleriksi nousee melkoisella varmuudella Angela Merkel. Se olisi hänelle neljäs perättäinen kausi liittokanslerina. Sen sijaan hallituskumppani on vaihtumassa.
Saksan sosialidemokraatit (SPD) ilmoittivat historiallisen surkean vaalituloksen jälkeen menevänsä oppositioon nuolemaan haavojaan. Merkelin kristillisdemokraatit (CDU) eivät tunnustele hallitusyhteistyötä sikälaisen vasemmistoliiton (Die Linke) ja vaihtoehtopuolueen (AfD) kanssa. Merkelin listalle jäävät tuolloin vain liberaalidemokraatit (FDP) ja vihreät. Merkel tarvitsee molemmat puolueet hallitukseen välttääkseen vähemmistöhallituksen.
Suuri koalitio äänestettiin nurin
Saksan kaksi suurinta puoluetta kahmivat edelleen yhteensä yli 50 prosenttia hyväksytyistä äänistä. CDU keräsi potista kolmanneksen ja SPD hieman yli 20 prosenttia äänistä. Puolueet muodostivat suuren koalitiohallituksen viime kaudella.
CDU menetti tuloksestaan peräti 8,5 prosenttiyksikköä. SPD:lle laskua kirjattiin 5,2 prosenttiyksikköä. Suuri koalitio oli siten vaalien suurin häviäjä.
Merkel on ilmoittanut pitävänsä hallitusoven auki myös SPD:lle. Suuren koalitiohallituksen jatko näyttää kuitenkin enemmän teoreettiselta.
Jamaika-koalitio Merkelin oljenkorsi
Niin sanottu Jamaika-koalitio näyttää todennäköisemmältä vaihtoehdolta kuin suuren koalitiohallituksen jatko. Tässä hallituksessa olisi CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU. Pienemmistä puolueista mukaan tulee FDP noustuaan liittopäiville uudelleen, sekä vihreät. Hallituksen eksoottinen nimi juontuu puolueiden tunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipun värit.
FDP ja vihreät ovat perinteisesti olleet toisiaan vastaan. FDP kritisoi vihreiden ydinvoimatonta energiapolitiikkaa. Tällä haavaa Saksan energiasta peräti 40 prosenttia tulee hiilivoimasta. Vihreät eivät ilahdu FDP:n maahanmuuttolinjauksista. Kitkaa lisää Saksan ja koko EU:n turvallisuuspolitiikka.
FDP kannattaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toiseksi FDP ei ilahdu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin euromaiden liittovaltioon tähtäävistä toimista. FDP on kritisoinut euromaiden tukipaketteja.
Välirikko edellyttää kompromisseja, jotta hallitusyhteistyö onnistuisi. Jamaika-hallitus on Merkelille tärkeä, joten mahdollisiin kynnyskysymyksiin haetaan sopua. Tähän voi kulua aikaa. Merkel arveli Saksalla olevan uusi hallitus viimeistään jouluna.
CSU suomii CDU:n maahanmuuttopolitiikkaa
Merkelin tulee olla tarkkana myös omiensa joukossa. CSU on toistuvasti vaatinut Saksalle maahanmuuttokattoa. Tähän vaatimukseen CDU ei ole taipunut.
Maahanmuuttokriittisen AfD:n keräämä 12,6 prosentin äänisaalis nosti puolueen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. CSU voikin nousta kinkkisimmäksi kumppaniksi Merkelin hallituksessa. CSU menestyi odotettua heikommin Baijerissa. Se voi voimistuttaa CSU:n kriittistä ääntä.
CDU:n heikkoa menestystä on vaikea selittää muulla kuin myötäsukaisen maahanmuuttopolitiikan haverilla. Saksan talous on toipunut hyvin eurokriisistä, maalla on tasapainoinen budjetti ja työttömyys on hyvin alhaista. Harva saksalainen olisi valmis rankaisemaan CDU:ta talouskysymyksissä.
Hallitustunnusteluista voi hyvinkin tulla paljon mielenkiintoisemmat kuin itse vaaleista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.















