Maahanmuuttoviraston (Migri) tuoreen raportin mukaan Somalian turvallisuustilanne on edelleen heikko. Vaikka terroristijärjestöksi luokiteltavan Al-Shabaabin kyky tehdä iskuja on heikentynyt, aiheuttaa se edelleen merkittäviä turvallisuusongelmia. Yhteiskunnan modernisoinnin tiellä on myös toinen tekijä – klaanijärjestelmä.
Somalian modernisoitumiskehityksen tiellä on vahva klaanijärjestelmä. Maan hallintoa on yritetty rakentaa liittovaltion ja sen sisällä toimiviin osavaltioiden varaan, mutta tie toimivaan yhteiskuntaan on tuskainen.
Migrin mukaan Somalian liittovaltion osavaltioiden muodostusprosessi on saatu päätökseen ja paikallishallinnot ovat aloittamassa toimintaansa.
– Yleisesti ottaen hallintorakenteiden sekä turvallisuusviranomaisten toiminnan kehittämisessä on edistytty. Prosessin yhteydessä liittovaltion asema suhteessa osavaltioihin on heikentynyt ja liittovaltion sekä osavaltioiden keskinäisissä suhteissa on esiintynyt jännitteitä.
Niin liittovaltion kuin osavaltion hallintojenkin sisällä on tapahtunut yhteistyökykyä heikentävää sisäistä pirstaloitumista. Migrin mukaan maan poliittinen kehitys ei ole vastannut sitä, mitä kansalaiset ovat odottaneet.
– Osavaltioiden sisällä on ollut havaittavissa vallan keskittämistä alueella vahvassa asemassa olevan klaanin käsiin. Jubamaan hallinnossa Ogaden-klaanilla on keskeinen rooli, mikä on jättänyt muut ryhmät marginaalisempaan asemaan. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut jossain määrin Hirshabellen osavaltiossa, missä puolestaan Hawiye-klaanin alaryhmät ovat olleet dominoivia, Migri kuvailee.
Raportti kuvaa klaanijärjestelemän piirteitä:
– Uskottavan hallinnon rakentaminen Somaliassa on vaikeaa, koska enemmistöllä somaliväestöstä ei ole omakohtaista kokemusta sellaisesta. Heillä ei ole käytännön tietoa siitä, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, vapaus ja tasa-arvo, tai mitä niiden varaan rakentuvan yhteiskunnan muodostaminen edellyttää. Nykyinen hallinto on klaanipohjainen ja perustuu pitkälti klaanikiintiöihin ja neuvotteluihin, missä jokainen klaani on pyrkinyt maksimoimaan omien jäsentensä määrän edistääkseen oman yhteisönsä etuja. Asennetta kuvastaa perinteinen somalialainen vertauskuva, missä valtio nähdään lypsävänä naaraskamelina, ja mitä enemmän hallinnossa on oman klaanin edustajia lypsämässä, sitä enemmän oma yhteisö hyötyy.
– Klaanin merkitystä ei voi ylikorostaa Somaliassa. Se on keskeinen osa somalialaisen identiteettiä koko Somaliassa. Käytännössä valtiota ja julkisia palveluita ei ole ollut vuosikymmeniin, ja ainoa toimija mihin yksilö on voinut luottaa ja miltä saada tukea, on oma klaani. Klaaniyhteyksien ja -verkostojen avulla mahdollistuu pääsy erilaisiin palveluihin ja yhteiskunnallisiin valta-asemiin. Klaani on se toimija, joka auttaa ja jolta pyydetään apua silloin kun sille on tarvetta, myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisuus ja siihen sisältyvät oikeudet ovat käsitteinä vieraita somalialaisille. Yleisesti ottaen kaikki tarvitsevat Somaliassa oman klaaninsa tukea.
– Klaani tarjoaa mahdollisuuden selvitä hengissä ja ratkoa elämiseen liittyviä ongelmia vaikeissa elinolosuhteissa. Tässä suhteessa klaani on positiivinen voima. Se on olennaisen tärkeä myös kotoutumisprosessissa, kun henkilö palaa pakolaisuudesta tai diasporasta takaisin kotimaahansa. Klaanijäsenyys on vastavuoroista ja jokaisen klaanin jäsenen edellytetään auttavan ja tukevan klaania ja sen jäseniä kaikin mahdollisin keinoin. Yhteisöllisyys on vahvaa ja sitovaa. Yksilöllisiä valintoja, jotka ovat ristiriidassa yhteisön omaksumien periaatteiden ja sääntöjen kanssa, on vaikea tehdä. Pelko yhteisön ulkopuolella joutumisesta on erittäin vakava uhka.
Vallitsevassa kulttuurissa klaanijohtajien rooli on Migrin mukaan yhteiskunnallisesti tärkeämpi kuin poliitikkojen, kuten ministerin tai parlamenttiedustajan. Jokainen ministeri ja parlamentaarikko on ensisijassa klaaninsa edustaja ja vastuussa sille. Klaanijohtajan tehtävänä on puolustaa toimissaan klaanin etua. Raportti jatkaa:
– Klaanijohtaja voi kääntää niin halutessaan klaanin hallitusta vastaan. Klaaniyhteys on keskeisellä sijalla myös työelämässä. Rekrytointi julkisiin ja yksityisiin työpaikkoihin tapahtuu pitkälti klaanisuhteiden perusteella. Työntekijän palkkaavalla henkilöllä katsotaan olevan moraalinen velvollisuus rekrytoida ensisijassa omasta klaanista. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöä ei useinkaan valita tehtävään hänen osaamisen ja ammattitaidon perusteella, vaan koska hän kuuluu ”oikeaan” klaaniin. Joskus tämän seurauksena voi rekrytoiduksi tehtävään tulla osaamisensa puolesta sopimaton luku- ja kirjoitustaidoton henkilö.
– Somalian nykyinen parlamentti on klaanipohjaisesti valittu ja kaikki keskeiset poliittiset instituutiot perustuvat klaanijakoon. Maassa on määrä järjestää seuraavat vaalit vuonna 2020 ja ne on tarkoitus järjestää suoran demokratian periaatteen mukaisesti. Tällöin jokainen äänioikeutettu voi äänestää klaanista riippumatta sopivaksi katsomaansa ehdokasta. Toteutuessaan tämä vähentäisi klaanien merkitystä. On kuitenkin oletettavaa, että vallitseva kulttuuri ei muutu nopeasti, vaan klaanien rooli säilyy vahvana tämänkin jälkeen yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten virkanimityksissä, työpaikan saamisessa, poliittisessa järjestäytymisessä, resurssien jakautumisessa, jne.
Raportin koostamista varten kaksi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijaa vieraili Mogadishussa ja Nairobissa tiedonhankintamatkalla tammikuussa 2018. Migri haastatteli raporttia varten useita Somaliassa operoivia kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita. Turvallisuussyistä useimmat lähteet halusivat tulla haastatelluksi anonyymisti ilman että niitä voidaan tunnistaa. Maatietopalvelun tutkijat haastattelivat osan lähteistä Mogadishussa ja osan Nairobissa. Yksi lähde haastateltiin Suomesta käsin Skypen välityksellä.
SUOMEN UUTISET