LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten Mika Merano kritisoi kulttuurirelativismia ja monikulttuurisuutta, jotka ovat vaarassa johtaa oman kulttuurimme väistymiseen ulkomaisten, usein äärikonservatiivisten tai vahingollisten kulttuurien tieltä, mikä on omiaan lisäämään rikollisuutta, heikentämään tasa-arvoa ja uhkaamaan kansallista yhtenäisyyttä.
Nykyaikainen kulttuurirelativismi on vähitellen kehittynyt haitalliseksi ilmiöksi, jossa länsimaisia yhteiskuntia, kuten Suomea, vaaditaan hyväksymään ja väistymään ulkomaisten kulttuurien edessä, vaikka nämä voivat olla jopa vahingollisia, katsoo perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano.
Merano kritisoi Facebook-julkaisussaan erityisesti kulttuurirelativismia ja monikulttuurisuutta.
– Nykyaikainen kulttuurirelativismi on varsin vastenmielinen ilmiö. Vielä viime vuosikymmeninä asiaan suhtauduttiin terveellä järjellä, kun vieraita ja selkeästi vahingollisia kulttuureja tarkasteltiin lähinnä Madventuresin kaarnavenemiesten telkkariohjelmien ikkunan kautta.
– Valitettavasti niiltä ajoilta tuttu ”mikäpä minä länsimaalaisena olen muihin kulttuureihin puuttumaan”-mentaliteetti mutatoitui ja uudelleensyntyi. Kun aiemmin kosketus muihin kulttuureihin oli niiden tarkasteleminen ”wine and travelling”-instagrammauksen kautta, yhtäkkiä alettiinkin vaatimaan muiden kulttuurien hyväksymistä länsimaissa. Syntyi kaksinaismoralistinen monikulttuurisuuden ihanne, jota tulisi toteuttaa vain ja ainoastaan länsimaissa.
Merano avaa kaksinaismoralistista monikulttuurisuuden ihannetta näin:
– Muut kulttuurit tulisi säilyttää ja hyväksyä ihmisten oikeus elää omissa valtioissaan, mutta meidän kulttuurimme tulisi väistyä muiden kulttuurien tieltä.
– Monikulttuurifantsutusta harrastavien mielestä esimerkiksi monet Afrikan ongelmat johtuvat eurooppalaisten kolonialistien piirtämistä kartoista, jotka eivät ottaneet huomioon paikallisten kulttuurien rajoja. Samanaikaisesti siis ajetaan monikulttuurisuutta, mutta tunnustetaan sen ongelmat muualla maailmassa.
Merano tuo esille, miten monikulttuurisuuden ihannointi johtaa usein samalla kantaväestön kulttuurin syrjäytymiseen.
– Pikkuhiljaa omalta tasa-arvoon ja vapauteen nojaavalta kulttuuriltamme on alettu vaatia erilaisia väistöliikkeitä. Kristittyjen kouluissa laulamien suvivirsien määrä vähenee, mutta samalla uimahalleihin tulee toisen uskonnon pakottamana naisille omia uintivuoroja. Ja niin edespäin.
– Haitallisten asioiden hyväksymistä kannattavat kutsuvat poikkeuksetta itseään liberaaleiksi. Siitä huolimatta, että tosiasiallisesti näiden ”liberalismi” kaventaa länsimaisia vapauksia, kun suvaitaan ulkoa tulevat äärikonservatiiviset arvot, joiden mukaan meidän kulttuurimme vapauksia pyritään rajoittamaan. Nykyaikaiseen Suomeen ei missään nimessä kuulu esimerkiksi naisten peittävä pukeutumiskoodi, mutta mitä edistyksellisimpinä itseään pitävät ihmiset katsovat toisaalle, kun tätä Suomessakin olevilta naisilta vaaditaan kulttuuriin nojaten.
Merano muistuttaakin myös äidinkielemme vaalimisen merkityksestä. Näinä aikoina se on erityisen tärkeää.
– Suomen kieli sitoo suomalaiset yhtenäiseksi kansaksi ja toimii tapana siirtää identiteettiämme ja kansallista perimäämme jälkipolville. Tulijoilta sen opettelemista ei ole vaadittu, vaan täällä on voinut elää vaikka vuosikymmenen tulkin varassa. Englannille annetaan koko ajan enemmän tilaa ja mahdollistetaan jo englanninkielinen ylioppilastutkintokin.
Merano huomauttaa, että oman identiteetin ja kielen säilyttämisen eteen on jouduttu myös vuodattamaan verta.
– Olemme säilyttäneet suomalaisuutemme Ruotsin ja Venäjän vallan alla, taistelleet sodissa itsenäisyydestämme, kohdanneet painostusta ja terroria, selvinneet nälänhädistä ja menettäneet merkittävän määrän suomalaisia kaukomaille orjiksi.
– Kulttuurissamme on lukemattomia vivahteita ja niiden yhdistelmiä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen. Ainutlaatuisena sitä tulisi myös alkaa kohtelemaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee kansaa siitä, että tällä hetkellä suomalaisuus on hyökkäyksen kohteena. - Kyse ei ole sotilaallisesta hyökkäyksestä, vaan siitä, että Suomea ja suomalaisuutta on jo muutaman vuosikymmenen ajan rapautettu aktiivisin poliittisin päätöksin, sisältäpäin. Suomi, suomalaisuus, suomalainen kulttuuri ja elämäntapa, on joutunut tihutyön ja anteeksiantamattoman välinpitämättömyyden kohteeksi. Suomessa tarvitaankin nyt perussuomalainen herätys, Purra sanoo.
Suomalaisuuden Liitto syntyi vuonna 1906 kielitaistelun aseeksi. Perinteikäs järjestö puolustaa yhä suomen kieltä ja kulttuuria. Toiminta ulottuu liputusneuvonnasta kansallisen ajattelutavan vaalimiseen.
Suomalaisuuden Liiton Verianilta (ent. Kantar Public) tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista katsoo, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakollista ruotsia.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.
