

Miksi ruotsidemokraatit rynnistävät – tässä syy
Mihin kannatustaan hurjasti kasvattaneiden ruotsidemokraattien (SD) menestys perustuu? Ruotsin yleisradioyhtiön syyskuussa tekemän selvityksen mukaan jopa joka neljäs ruotsalainen (24 %) luottaa maahanmuuttopolitiikan kysymyksissä eniten ruotsidemokraatteihin.
Epätietoisia oli vielä tätäkin enemmän, 26 prosenttia. Vain 15 prosenttia ruotsalaisista luottaa sosiaalidemokraatteihin eniten maahanmuuttopolitiikan kysymyksissä. Maltillisen kokoomuksen maahanmuuttopolitiisiin näkemyksiin luottaa eniten ainoastaan 11 prosenttia väestöstä.
Maahanmuuttoasiat ovat ruotsidemokraateille poikkeuksellisen vahva alue. Kaikilla muilla politiikan osa-alueilla (terveydenhuolto, opetus, työmarkkinapolitiikka, ikääntyvä väestö, talous ja ympäristöasiat) puolue pärjää heikommin. Korkeintaan viisi prosenttia ruotsalaisista pitää ruotsidemokraattien parhaimpana näillä politiikan osa-alueilla.
Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut jo pitkään Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen sosiaalipainotteista ja vastaanotetut määrät suhteessa erittäin suuria. Maltillista kokoomusta johtanut entinen pääministeri Fredrik Reinfeldt kertoi HS:n haastattelussa sunnuntaina, että Ruotsissa ja Pohjoismaissa on ”loputtomasti tilaa” maahanmuuttajille.
Entisen pääministeripuolueen Maltillisen kokoomuksen kannatus on samaan aikaan huvennut siinä määrin, että puolue joutui luovuttamaan kärkipaikkansa sosiaalidemokraateille. Sittemmin sosialistien johtama vähemmistöhallitus ajautui kriisiin ja hajosi. Ruotsidemokraattien kannatus on mittausten mukaan kasvanut jo 17,7 prosenttiin.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Kaaos Pohjolassa, valtatyhjiö lamaannuttaa viisaiden valtakunnan”

Ruotsidemokraattien suurvoitto jäi ruotsalaisessa mediassa sivuraiteelle

Monikulttuurisuuden vaikutukset länsinaapurissa – kuinka Ruotsi hautasi hyvinvoinnin unelman
Viikon suosituimmat

Mitta on täysi: Massamuuton vastaiset mielenosoitukset levinneet koko Britanniaan
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.

Arno Kotro kertoo, miten pedagoginen muoti-idiotismi kouluissa romutti erään nuoren koululaisen oppimiskokemukset
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.

Purra: Kotouttamisteollisuus on valtavaksi kasvanut haara sosiaalivaltiossa – ”Jos maahanmuutto laajasti toimisi, sellaista ei tarvittaisi lainkaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.

BBC: Hamas maksaa palkkoja yhä 30 000 ”virkamiehelle” – varastettua ruoka-apua annetaan vain terroristien tukijoille
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.

Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Halla-aho: ”Palestiinan valtio olisi puhdas illuusio, eikä tunnustaminen tätä asiaa muuksi muuttaisi”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.