Ennen vanhaan opiskelijat vaativat lisää sananvapautta yliopistokampuksille. Nykypäivän amerikkalaisopiskelijat haluavat vähemmän sananvapautta ja vaativat oppilaitoksiin tiloja, joissa heitä suojellaan omaa maailmankuvaansa haastavilta ajatuksilta – jotta kenenkään ei tarvitsisi pahoittaa mieltään. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ja sananvapausaktivisti Greg Lukianoff selittävät uudessa kirjassaan, mitkä kolme valheellista uskomusta ovat tehneet amerikkalaisista yliopisto-opiskelijoista hauraita nyhveröitä.

Jotain on mennyt pieleen amerikkalaisilla yliopistokampuksilla viime vuosina. Vierailevia puhujia estetään pitämästä puheitaan. Opiskelijat ja professorit kokevat, että he ikään kuin kävelevät munankuorilla ja he pelkäävät sanoa, mitä oikeasti ajattelevat. Ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja itsemurhat yleistyvät kampuksilla. Nykypäivän yliopistoista tutkinnon suorittaneet eivät ole henkisesti valmiita työelämän haasteisiin.

Lukianoff ja Haidt osoittavat kirjassaan The Coddling of the American Mind: How Good Intentions and Bad Ideas Are Setting Up a Generation for Failure kolme kammottavan vahingollista ajatusta, jotka ovat alkaneet hallita amerikkalaista kasvatusta lapsuudesta yliopistovuosiin. Kirja kehittelee pilalle hemmotelluista ja pumpulissa eläneistä amerikkalaislapsista ajatuksia, joita Lukianoff ja Haidt toivat esiin jo vuonna 2015 The Atlantic -lehteen kirjoittamassaan samannimisessä esseessä.

CBS haastatteli kirjoittajia aamuohjelmassaan.

Kolme tämän ajan vahingollista kasvatusajatusta ovat: 1) Mikä ei tapa sinua, tekee sinusta heikomman, 2) luota aina tunteisiisi ja 3) elämä on taistelua hyvien ja pahojen ihmisten välillä. Kirjoittajien mukaan nämä valheelliset uskomukset ovat ristiriidassa perustavien hyvinvointia koskevien psykologisten periaatteiden kuten myös monien eri kulttuurien vanhojen viisauksien kanssa.

Lukianoff ja Haidt huomaavat monien sosiaalisten trendien yleistyneen vaikuttaneen näiden vahingollisten uskomusten leviämiseen. Näihin kuuluvat pelokkaan tai ”paranoidisen” vanhemmuuden yleistyminen ja se, että lapset yhä harvemmin leikkivät omilla ehdoillaan ilman aikuisten ohjausta. Sosiaalinen media on totuttanut lapsia ja nuoria ottamaan avoimesti kantaa moraalikysymyksiin ja eristäytymään omiin samanmielisten kupliinsa.

Yliopistobyrokraatit pelkäävät opiskelija-asiakkaita

Kampuksella yliopistojen hallintoportaan valta on kasvanut, mikä näkyy muun muassa sananvapauskiistoissa. Yliopistoissa identiteettipolitiikka eli erilaisten vähemmistöjen puolestaloukkaantuminen ja poliittinen polarisoituminen näkyvät erityisen voimakkaasti.

Australialainen tutkija ja kirjailija Matthew Lesh kommentoi Quillette-verkkolehdessä julkaistussa tuoreessa kirja-arviossaan The Coddling of the American Mindista nyt collegeissa opiskelevia ikäluokkia.

– Tämä kohortti on kokenut ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsemurhien dramaattisen kasvun. Kun he saapuivat kampukselle, yltyvän polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä, he eivät olleet valmistautuneita tulemaan älyllisesti haastetuiksi. He – tai ainakin tämän sukupolven ’sosiaalisen oikeudenmukaisuuden’ aktivistit – vastasivat tähän luomalla sensuurin, pelottelun ja väkivallan kulttuurin sekä noitavainot vääräuskoisia kohtaan. Yliopistot, joita johtavat riskejä välttelevät byrokratiat, kohtelevat opiskelijoita kuin asiakkaita ja sallivat aggressiivisen, sensuurimielisen vähemmistön määrittää agendan.

Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on tunnettu aiemmasta kirjastaan The Righteous Mind, jossa hän osoittaa, että konservatiivien moraali on moniulotteisempi kuin liberaalien. Liberaaleilta puuttuu ikään kuin kyky aistia pyhyyteen, auktoriteettiin ja lojaalisuuteen liittyviä moraalikysymyksiä, kun taas konservatiivitkin hyvin ymmärtävät välittämisen, vapauden ja reiluuden moraalisen ulottuvuuden. Tuota kirjaa ovat aikanaan käsitelleet blogeillaan muun muassa emeritusprofessori Timo Vihavainen ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Suomen Uutiset