Arvostetun talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa, että Euroopan perinteisten valtapuolueiden alamäki johtuu pääosin globalisaation mukana tulleista sivuvaikutuksista. Toinen isku on tullut Euroopan liian nopeasta yhdentymisestä. Hänen mielestään eurooppalaisten päättäjien tulisi ottaa aikalisä – tai valmistautua vielä surkeampiin vaalituloksiin.
Münchau ei ymmärrä päättäjien tuskailua siitä, että populistiset puolueet tärvelevät päättäjien suunnitelmat. Hänen mukaansa äänestäjät toimivat varsin ymmärrettävällä ja rationaalisella tavalla. Hän kysyy, miksi ranskalainen äänestäisi oman työpaikkansa menettämistä edistävää puoluetta.
Globalisaatiolla on hintansa
Münchaun mukaan globalisaatio on vähentänyt merkittävästi suorittavan työn tekijöiden tarvetta. Koulutuksen näihin tehtäviin saaneet ovat joutuneet seuraamaan sivusta, kun tuontituotteet ovat vallanneet markkinat. Näillä ihmisillä ei ole kuitenkaan toivoa saada juuri muunlaista työtä, koska heidän taitonsa eivät riitä korkeampiin tehtäviin. Aikakaan ei riitä uudelleenkoulutukseen.
Münchau muistuttaa, että vielä jokin aika sitten EU:n ja Yhdysvaltojen välillä hierottua TTIP-vapaakauppasopimusta kannatti 90 prosenttia saksalaisista. Nyt mittausten mukaan kannattajien määrä on romahtanut 56 prosenttiin, kun samaan aikaan kauppasopimusta vastustavien määrä on kasvanut.
Münchau huomauttaa, että Saksan varaliittokansleri ja sosialidemokraattien puheenjohtaja Sigmar Gabrielin ei tulisi ihmetellä kannatuksen laskuaan. Gabriel on vannoutunut TTIP-vapaakauppasopimuksen kannattaja.
Münchaun mielestä Euroopan ei tulisi ryhtyä protektionistiseksi mantereeksi. Sen sijaan hän ehdottaa, että uudet vapaakauppasopimukset toteutettaisiin jonain toisena ajankohtana.
Globalisaation vaikutukset näkyivät myös 2008 puhjenneessa finanssikriisissä. Tämä on johtanut pitkään kestäneeseen talousanemiaan.
Talousuudistukset yliarvostettuja
Münchaun mukaan eurooppalaisten päättäjien korostamat talousuudistukset ovat pahoin yliarvostettuja. Hänen mielestään moni on vetänyt väärät johtopäätökset Saksan työreformista vuosituhannen alussa. Jos jokainen eurooppalainen maa tekisi samoin, ei Saksa olisi saanut minkäänlaista nettohyötyä.
Lisäksi Saksan toteuttamat uudistukset johtivat suuriin vaihtotase-eroihin Euroopassa. Se oli Münchaun mukaan yksi suurimmista syistä eurokriisin syttymiseen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
