Meneillään olevista ilmastoneuvotteluista tihkuu uutta tietoa, joka vetää helpotuksia toivovilta otsaa ruttuun. Neuvottelulähteistä kerrotaan, että Suomella on varsin vähän neuvotteluvaraa 39 prosentin päästövähennysluvusta, jonka EU:n komissio esitti viime kesänä.
EU:n komissio esitti heinäkuussa, että Suomen tulee vähentää päästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä maataloudessa, liikenteessä, asumisessa ja jätehuollossa. Luku koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja.
Nollasummapeli rajoittaa neuvotteluita
Vaikka neuvottelut eivät ole komission ja EU:n jäsenmaiden välillä vielä edes alkaneet, neuvotteluvara on kuitenkin ilmeisesti pieni. EU:n ilmoittama luku ei ilmeisesti muutu, koska kyse on nollasummapelistä.
Suomella olisi ilmeisesti mahdollisuus päästä 35,7 prosentin päästövähennyksiin, jos käytämme kaikki joustamisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että jättäisimme käyttämättä mahdollisuuksia päästöoikeuksien huutokauppaan ja maankäyttöön liittyviin helpotuksiin.
Miksi Bulgarialle esitetään nollavähennyksiä ja Suomelle 39 prosenttia, ei lähteessä oteta kantaa. Näistä luvuista ei nyt neuvotella.
Halvat keinot on Suomessa jo käytetty
Eri maiden päästövähennykset on sidottu maiden kansantuotteeseen. Siksi Suomelta vaaditaan suuria vähennyksiä, vaikka ne maksavat meillä enemmän, kun halvat keinot on täällä käytetty jo kauan sitten.
Perussuomalaisten mielestä näin kovat päästövähennykset sotivat hallitusohjelmaa vastaan. Elinkeinojen kilpailukykyä ei tulisi vaarantaa ylimääräisillä rasituksilla. Tämä tiukentaa neuvottelutilannetta.
Myös Maataloustuottajien keskusliitto MTK painottaa, että Suomi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hyvällä metsien ja viljelymaan hoidolla. Järjestön mielestä komission tulisi ottaa tämä ilmastotyö paremmin huomioon.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan kuljetuskustannukset nousevat Suomessa tuntuvasti, jos komission esittämä päästövähennystavoite tulee voimaan. Suomen on esimerkiksi vähennettävä merkittävästi öljyn käyttöä liikenteessä.
