PS ARKISTO
Helmikuun alussa voimaantuleva toimeentulotuen kokonaisuudistus vahvistaa toimeentulotuen viimesijaista ja väliaikaista luonnetta sekä kannustaa entistä enemmän kokoaikatyöhön ja ensisijaisten etuuksien hakemiseen. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta sekä hillitä toimeentulotukimenojen kasvua ja tasapainottaa valtion taloutta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen keskusteli Ylen aamussa toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta ja totesi nyt voimaantulleiden muutosten olevan askeleita oikeaan suuntaan.
– Me kaikki tiedetään, että sosiaaliturvauudistus on tarpeellinen tehdä, ja nyt olemme lähteneet tätä toteuttamaan. Tietysti tämä on vain yksi osa-alue siitä kokonaisuudistuksesta.
Nieminen korosti, että uudistuksen tarkoituksena on sekä selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää että vahvistaa työllisyyttä ja julkista taloutta.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on tarpeen, ja sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä hakeutumaan ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalveluiden piiriin. Toimeentulotuella tiedetään olevan voimakas passivoiva vaikutus, vaikka sen tarkoituksena on olla väliaikainen suoja haastavien elämäntilanteiden varalta.
Nieminen totesi haastattelussa, että sosiaaliturvajärjestelmä on karannut sen alkuperäisestä tarkoituksesta, kun lyhytkestoiseen ja välttämättömään tukeen tarkoitetusta tukimuodosta on muodostunut joillekin pitkäkestoiseen toimeentuloon tähtäävä. Juuri siksi toimeentulotuen kokonaisuudistus on tärkeä.
– Ihmiset jättäytyvät toimeentulotuen varaan, ja meillä on ryhmittymiä, jotka eivät hae töitä, vaikka he olisivat siihen velvollisia ja kykeneväisiä. Meillä on syntynyt tällaisia epäkohtia, Nieminen sanoi.
Kelan viime vuonna julkistamien tilastojen mukaan valtaosa sosiaaliturvamenoista menee vieraskieliselle väestölle, ja nämä sosiaaliturvamenot ovat olleet jyrkässä kasvussa.
– Meidän väestöpohjamme on muuttunut, meidän verotuspohjamme on muuttunut. Meillä on nämä maahanmuuton ongelmat, missä olemme tehneet jo paljon toimenpiteitä. Tämä liittyy kotouttamiseen ja työnhakuvelvoitteeseen myös sitä kautta, Nieminen painotti.
Nieminen muistutti, että perustuslaki suojaa kaikkia toimeentulon vähimmäistasossa jatkossakin eikä ketään jätetä uudistuksen jälkeenkään ilman ruokaa tai asuntoa.
– Kela huolehtii ohjeistuksesta ja heillä on harkintavalta, eli ketään ei jätetä vähimmäistason ulkopuolelle, Nieminen huomautti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Ylisukupolvinen tukiriippuvuus on todellinen uhka, sillä tuhansien eurojen tukivirran ääreltä on vaikeata ponnistaa erityisesti matalapalkkaisiin töihin, tukiproblematiikkaan perehtynyt valtiovarainministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä toteaa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitusta nopeisiin ja selkeisiin toimiin, jotta maahanmuuttajien toimeentulotuki saadaan kestävälle tasolle.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman myöntää viimein EU-paineen alla, että hallituksen pitää tehdä tarvittaessa lisää sopeutusta julkiseen talouteen. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa nyt SDP:ta ja oppositiota epäjohdonmukaisuudesta.
Lue lisää
Lue lisää
