Niinistö: Afganistanista pitää vetäytyä hallitusti

Kansanedustaja Jussi Niinistö piti tänään perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron Afganistanin tilanteesta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Jussi Niinistö on huolissaan, mitä Suomi on saanut aikaan kansainvälisessä, Naton johtamassa operaatiossa. Muutakin kuin sen, että lippua on näytetty ja rahaa poltettu.

– Perussuomalaiset kannattaa Suomen hallittua vetäytymistä pois Afganistanista. Ensi vuoden jatko-operaatioon on lähdössä 80 suomalaista sotilasta, vaikka pienempikin panos olisi tässä taloudellisessa tilanteessa ollut perusteltua. Esimerkiksi Ruotsi aikoo lähettää vain 50, Niinistö muistutti.

Toteutuuko pahin?

Niinistön mukaan suomalaissotilaat ovat hoitaneet leiviskänsä Afganistanissa ammattitaitoisesti ja rauhallisesti. Yleinen asevelvollisuus on näyttänyt voimansa tässäkin suhteessa. Puolustusvoimat on hyötynyt, mutta mitä seuraavaksi?

– Perussuomalaisten mielestä takaiskuihin on varauduttava. Afganistanissa on sodittu vuosikymmeniä ja on mahdollista, että maa luisuu takaisin sisällissotaan, Niinistö huomautti.

Niinistö pelkää, toteutuuko huonoin mahdollinen skenaario: lennätetäänkö Kabulin viimeiset länsimieliset afgaanit helikoptereilla turvaan pääkaupunkia lähestyviltä Taliban-taistelijoilta?

– Tämänkaltaiseen tilanteeseenhan jouduttiin Vietnamin sodan päätteeksi 1975 Etelä-Vietnamin pääkaupungissa Saigonissa, Niinistö muistutti.

Siviilioperaatiosta tuli täysi sota

Niinistön mukaan alkuaan siviilipainotteisesta jälleenrakennusoperaatiosta muodostui sotilasoperaatio, jota voi luonnehtia täysimittaiseksi sodaksi. Suomen vastuualueella pohjoisessa on ollut onneksi rauhallisempaa.

Lähes 3 500 sotilasta on kaatunut, joista suomalaisia kaksi. Afgaanisiviilejä on kuollut kymmeniä tuhansia. Haavoittuneita sotilaita on kymmeniä tuhansia.

Avustusrahoja on kannettu maahan valtavasti. Suomikin on käyttänyt sotilaalliseen apuun ja kehitysyhteistyöhön satoja miljoonia euroja; teitä on rakennettu, paikallista viranomaiskoneistoa kehitetty ja lapsia koulutettu.

– Perussuomalaisten mielestä arvokasta on ollut tyttöjen koulunkäynnin mahdollistaminen. Kielteistä on, että maassa rehottavan korruption vuoksi tukea on valunut sotaherrojen taskuihin. Huumetalous kasvaa ja kukoistaa, siihen eivät länsimaat ole erikoisemmin halunneet puuttua, Niinistö moitti.

Takaiskuihin pitää varautua

Vuonna 2002 alkanut ISAF-operaatio päättyy. Uusi Resolute Support, ”Päättäväinen” tuki, ei ole taisteluoperaatio, vaan pienempi operaatio, joka pyrkii lähinnä opastamaan Afganistanin armeijaa.

Niinistö huomauttaa, että jatkossakin pitää varautua takaiskuihin.

– ISAF-operaation päättyminen ei jätä jälkeensä poliittisesti vakaata maata. Erään epävirallisen, mutta valistuneen arvion mukaan 10 prosenttia Afganistanin kansalaisista kannattaa kapinallisia, 20 prosenttia hallitusta ja 70 prosenttia istuu aidalla odottaen, kumpi osapuoli voittaa, Niinistö muistutti.

– Kun maailman parhaimmin varustetut sotajoukot eivät kyenneet kukistamaan Talibania, sopii kysyä, miten se onnistuu Afganistanin omilta joukoilta? Entä kuka rahoittaa turvallisuusjoukkojen miljardien dollareiden vuosibudjetin? Halukkaita ei ole jonoksi asti, Niinistö otaksui.

Raha ratkaisee

Niinistö ennakoi, että turvallisuustilanne heikkenee ja väkivaltaiset iskut lisääntyvät, kun Taliban yrittää haastaa turvallisuusviranomaisia.

– Ilman ilmatukea ja logistista apua afgaaniarmeijan tehtävästä tulee erittäin vaikea. Ja jos länsimaideen rahahanat tyrehtyvät, afgaaniarmeija hajoaa. Raha ratkaisee.