Sauli Niinistön vaalitentti sisälsi myös tiukkoja kysymyksiä. Kuten toimittaja Marja Sannikka alussa totesi, Ylen maanantai-iltaisen vaalitentin ehdokas oli lähtökohdiltaan täysin eri asemassa kuin muut. Olihan kyseessä istuva presidentti, jolla on galluppien mukaan huikea kannatus.
Samalla studioraati ennusteli, että liiallinen itsevarmuus ja ylimielisyys saattavat myös kostautua.
– Sauli Niinistö on itse itsensä suurin uhka, totesi politiikan tutkija Erkka Railo.
Niinistön studiossa pitämä puhe kaksikielisine aloituksineen toi väkisinkin mieleen presidentin uudenvuodenpuheet, vaikkei siinä ’medborgareita’ mainittukaan.
Sauli Niinistön puheen kantavana teemana oli rauha. Niinistö otti esille valtavan määrän asioita, kuten puolustusvoimat, läntisen yhteistyön, Nato-kumppanuuden, suorat yhteydet Yhdysvaltoihin, YK:n voimaannuttamisen ja EU:n roolin turvallisuusyhteisönä, mutta ei puhunut kovin syvällisesti niistä mistään.
Idän suhteista Niinistö oli sitä mieltä, että ne ovat niin hyvät kuin olla voi, ottaen huomioon Krimin ja Ukrainan tilanteet ja taloussanktiot.
Niinistö oli huolissaan ihmiskunnan ja luonnon tasapainon järkkymisestä. Hän otti esille huiman väestönlisäyksen erityisesti kehitysmaissa, ja mainitsi, että se voi johtaa kansainvaelluksiin.
Tiukka mutta asiallinen tentti
Toimittaja Seija Vaaherkumpu aloitti varsinaisen vaalitentin henkilökohtaisella kysymyksellä Niinistön tupakoinnin lopettamisesta. Kysymys oli poimittu kadulla haastateltujen kansalaisten kommenteista.
Tiukkoja asiakysymyksiäkin nähtiin, kun toimittaja Vaaherkumpu otti esille sen, että Niinistö ohitti vaalikoneessa kysymyksen Nato-jäsenyydestä.
– Miksi suoran vastauksen antaminen niin vaikeaa? Vaaherkumpu kysyi.
Ehdokas selitteli monisanaisesti muuttuvista olosuhteista ja tilannekohtaisesta harkinnasta, eikä sitä suoraa vastausta saatu vieläkään. Tämä saattoi olla myös pettymys monille Naton kannattajille.
Maassa maan tavalla ja kotona ei
Maahanmuuttopolitiikasta Niinistö oli sitä mieltä, että välittömässä hädässä olevia on autettava ja tulijoiden on hyväksyttävä suomalaiset arvot.
Esimerkkinä Niinistö kertoi tarinan tuntemastaan irakilaismiehestä, joka oli sanonut, että kun lähden kauppaan, käyttäydyn kuin suomalainen, mutta kun tulen kotiin, siellä vallitsee irakilainen kulttuuri.
Istuva presidentti piti suurena virheenä, jos EU:n jäsenmaat alkavat kukin harrastaa omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, varsinkin torjuvaa sellaista, ja piti tärkeänä, että EU ottaa ohjat käsiinsä.
Hallituskriisin aikaiset kommentit
Kesäisestä hallituskriisistä Niinistö halusi antaa sellaisen kuvan, että hän ei millään muotoa halunnut hallituksen takuumieheksi, vaan oli koko ajan pikemminkin sitä mieltä, että ”olisi hallituksen voinut kaataakin”.
Perussuomalaisten puheenjohtajavaaleihin liittyviä kommenttejaan Niinistö ei halunnut täsmentää, vaan sanoi vain todenneensa ulkonaisen faktan, että puolue näyttää eri puoleelta puheenjohtajan vaihduttua.
”Oli siinä kavereitakin”
Vaalitentin ehkä tiukin kysymys liittyi Paavo Väyrysen väitteeseen, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroon Niinistön toimiessa kaksoisroolissa ensin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1994, kun valiokunta antoi lausunnon EU-liittymissopimuksesta, ja sitten Lipposen hallituksen valtiovarainministerinä keväällä 1998.
Niinistö vastasi, että hallituksen menettelytapa oli perustuslain mukainen ja vetosi siihen, että ei hän yksin Suomea euroon vienyt.
– Oli siinä jotain kavereitakin: hallitus ja 135 kansanedustajaa, lohkaisi Niinistö hauskuuttaen yleisöä.
Presidentti Niinistö ei vaikuttanut katuvaiselta euroon liittymisen suhteen, vaan väitti Suomen hyötyneen eurosta taloudellisesti, vaikka toimittajan mukaan ekonomistien mielipide on päinvastainen.
– Sitten se on viisaampi kuin minun mielipiteeni, Niinistö vastasi.
Suomen Uutiset