Suomen ja Ruotsin pääministerit ottivat harvinaisessa yhteiskirjoituksessaan kantaa maiden väliseen puolustusyhteistyöhön. Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin viesti on selvä: yhteistyö syvenee entisestään tulevaisuudessa, vakaasti ja pitkäjänteisesti, eikä yhteistyö kriisin aikanakaan ole jatkossa poissuljettua, jos vain tarvittavat poliittiset päätökset tehdään.
Pääministerien kirjoitukseen on helppo yhtyä. Ruotsi on Yhdysvaltain ohella tärkein kahdenvälinen yhteistyökumppanimme puolustuksen alalla. Olemme molemmat sotilaallisesti liittoutumattomia maita.
Puolustusyhteistyö ei ole säästökeino mutta se on tarpeellista, sillä sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpitäminen on jatkossa kaikille maille yhä vaikeampaa. Erityisen vaikeaa se on Suomen kaltaisille pienemmille maille.
Esimerkkeinä Ruotsin kanssa tulevaisuudessa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksista mainittakoon ilmavoimien vaihtoehtoiset laskeutumistukikohdat ja laivastotukikohtien infrastruktuurin yhteiskäyttö. On myös mahdollista, että meillä on jatkossa yhteisiä yksiköitä eri puolustushaaroissa.
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteisen arvion mukaan yhteistyön ulottaminen myös kriisi- ja konfliktitilanteisiin lisäisi huomattavasti yhteistyön operatiivista arvoa. Samalla luotaisiin paremmat edellytykset yhteistyön taloudelliselle tehokkuudelle.
Yhteistyön kehittäminen edellyttää vahvaa poliittista ohjausta ja siksikin pääministerien kirjoitus on tarpeellinen. Samalla on muistettava, että puolustusyhteistyön tiivistäminen on hidasta, ja siihen liittyy oikeudellisia haasteita. Sekä Suomessa että Ruotsissa selvitetään parhaillaan tiivistyvän yhteistyön oikeudellisia edellytyksiä.
On selvää, että meillä ei tulisi olla lainsäädännöllisiä esteitä niissä tilanteissa, joissa on tarve harkita Suomen resurssien käyttämistä avun antamiseen Ruotsille ja vastaavasti tarve harkita avun vastaanottamista Suomeen. Maailma pyörii vinhaa vauhtia ja tilanteita voi olla vaikea ennakoida, joten avuntarve voi syntyä hyvinkin nopeasti.
Jussi Niinistö
puolustusministeri (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Lue lisää
Lue lisää
