Suomen ja Ruotsin pääministerit ottivat harvinaisessa yhteiskirjoituksessaan kantaa maiden väliseen puolustusyhteistyöhön. Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin viesti on selvä: yhteistyö syvenee entisestään tulevaisuudessa, vakaasti ja pitkäjänteisesti, eikä yhteistyö kriisin aikanakaan ole jatkossa poissuljettua, jos vain tarvittavat poliittiset päätökset tehdään.
Pääministerien kirjoitukseen on helppo yhtyä. Ruotsi on Yhdysvaltain ohella tärkein kahdenvälinen yhteistyökumppanimme puolustuksen alalla. Olemme molemmat sotilaallisesti liittoutumattomia maita.
Puolustusyhteistyö ei ole säästökeino mutta se on tarpeellista, sillä sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpitäminen on jatkossa kaikille maille yhä vaikeampaa. Erityisen vaikeaa se on Suomen kaltaisille pienemmille maille.
Esimerkkeinä Ruotsin kanssa tulevaisuudessa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksista mainittakoon ilmavoimien vaihtoehtoiset laskeutumistukikohdat ja laivastotukikohtien infrastruktuurin yhteiskäyttö. On myös mahdollista, että meillä on jatkossa yhteisiä yksiköitä eri puolustushaaroissa.
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteisen arvion mukaan yhteistyön ulottaminen myös kriisi- ja konfliktitilanteisiin lisäisi huomattavasti yhteistyön operatiivista arvoa. Samalla luotaisiin paremmat edellytykset yhteistyön taloudelliselle tehokkuudelle.
Yhteistyön kehittäminen edellyttää vahvaa poliittista ohjausta ja siksikin pääministerien kirjoitus on tarpeellinen. Samalla on muistettava, että puolustusyhteistyön tiivistäminen on hidasta, ja siihen liittyy oikeudellisia haasteita. Sekä Suomessa että Ruotsissa selvitetään parhaillaan tiivistyvän yhteistyön oikeudellisia edellytyksiä.
On selvää, että meillä ei tulisi olla lainsäädännöllisiä esteitä niissä tilanteissa, joissa on tarve harkita Suomen resurssien käyttämistä avun antamiseen Ruotsille ja vastaavasti tarve harkita avun vastaanottamista Suomeen. Maailma pyörii vinhaa vauhtia ja tilanteita voi olla vaikea ennakoida, joten avuntarve voi syntyä hyvinkin nopeasti.
Jussi Niinistö
puolustusministeri (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
