Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

Nuoret näyttävät Suomen suunnan – alle 16-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset enemmistönä jo 15 alueella pääkaupunkiseudulla

14.01.2026 |11:15

Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Jos asut Lauttasaaressa tai eteläisessä Helsingissä, muutosta ei juurikaan huomaa. Väestörakenne on lähes samankaltainen kuin pari vuosikymmentä sitten. Nyt ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä alkaa kuitenkin olla Vantaalla lähemmäs 30 prosenttia ja Espoossa sekä Helsingissäkin noin 20 prosenttia.

Nuoremmissa ikäluokissa osuudet ovat vieläkin korkeampia. Helsingissä asukkaista yli neljännes on alle 16-vuotiaista, Espoossa 30 prosenttia ja Vantaalla jo lähes 40 prosenttia.

Jos katsotaan koko kuvaa niin tulee kuitenkin muistaa, että vanhemmasta ikäryhmästä kantaväestö muodostaa suurimman osan ja siksi väestörakenteen muutos on ajan myötä tältäkin osin väistämätön.

Tutkimusaineisto Tilastokeskuksesta

Ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut 200-sivuisen “Ghettoutuvatko sinun kotikulmasi” – raportin pääkaupunkiseudun kuntien väestökehityksestä. Materiaali perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon, joka on yhdistetty tietoihin ihmisten asuinpaikasta.

– Esityksessä näkyvät alueelliset erot väestön kehityksessä, joista on myös käytetty tätä vaarallista v-sanaa väestönvaihto. Tässä yhteydessä se viittaa tilastollisesti havainnoitavaan ja historiallisesti ainutlaatuisen nopeaan väestörakenteen muuttumiseen, jonka taustasyynä ovat maahanmuuttopoliittiset valinnat, totesi Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tiedotustilaisuudessa.

Segregaatio etenee

Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jo 15 aluetta, joissa suomalaiset tai kantaväestön nuoret ovat jo vähemmistönä. Helsingissä on viisi kaupunginosaa, joissa ulkomaalaistaustoisia nuoria on enemmän kuin 50 prosenttia. Espoossa on kaksi ja Vantaalla kahdeksan tällaista kaupunginosaa.

– Vieraskielisten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten siellä, missä heitä oli jo ennestään paljon. Ja suomenkielisten ja ruotsinkielisten eli kotimaankielisten määrä on puolestaan vähentynyt suhteellisesti eniten siellä, missä vieraskielisiä oli jo ennestään paljon, Salminen tarkentaa.

– Tämä on tuttu ilmiö muualtakin Länsi-Euroopasta, eli kantaväestö muuttaa pois tällaisilta alueilta, missä on ulkomaalaistaustaisia jo ennestään ja suosii sellaisia alueita, missä on muita kantaväestöön kuuluvia.

Maahanmuuttajat asuvat vuokralla

Maahanmuuttajien osuus ARA-vuokra-asuntojen asukkaista on melkein kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa. Maahanmuuttajataustaiset ovat ARA-asukkaiden joukossa enemmistönä pääkaupunkiseudulla 16 asuinalueella.

Vuosina 2020—2022 pääkaupunkiseudulle muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten palkkatulot jäävät mataliksi verrattuna kantaväestöön: Helsingissä 54,1 prosenttia, Espoossa 50,1  ja Vantaalla 53,1 prosenttia kantaväestön palkkatuloista. Maahanmuutto rasittaa näin pääkaupunkiseudun kaupunkien julkista taloutta.

Yhteisyyden puuttuminen sortuvan yhteiskunnan merkki

Tiedotustilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman otti esiin sen, että vaikka onkin tärkeää puhua määrällisistä ja numeraalisista kysymyksistä, niin kyse on vielä paljon vakavammasta ongelmasta, kuin mitä “euromääräiset kvantitatiiviset mittarit meille kertovat”.

– Kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka vähän verotuloja maahanmuuttajaväestö synnyttää tai kuinka paljon sosiaalikuluina maahanmuutto meille maksaa. Kyse on pohjimmiltaan vielä paljon isommasta kysymyksestä, joka on luonteeltaan kulttuurinen ja joka muuttaa suomalaista yhteiskuntaa paljon peruuttamattomammin, vakavammin ja pitkällä tähtäimellä myöskin moninkertaisesti kalliimmin, Rydman painotti.

– Tässä on kyse juuri siitä, minkä me näemme tällä hetkellä tapahtuvan lähiöissä. Sen saman kehityksen, jonka olemme nähneet käytännössä kaikissa länsimaissa.

– Yhteiskunta ei enää ole yhteiskunta määritelmällisestikään, jollei sen jäsenillä enää ole riittävästi yhteistä. Jos on heidän asuinalueensa ja meidän asuinalueemme, ja sen jälkeen ei enää ole kontaktia näiden väestöjen välillä ainakaan missään myönteisessä mielessä, niin se on murenevan ja sortuvan yhteiskunnan merkki.

 

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Viikon suosituimmat

4.
Suomen uutiset logo

Bergbom tyrmää Fröbelin palikat -kohun: ”Nyt tämä lapsellinen kaikesta loukkaantuminen sekä uhriutuminen saa luvan riittää”

07.01.2026 |16:07
10.
Suomen uutiset logo

Minneapolisin tapausta tutkitaan kotimaisena terrorismina – Ministeri: ”Poliisi ampui itsepuolustukseksi”

08.01.2026 |19:10

Uusimmat

Perussuomalainen 4/2025

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 3/2025

Mainos kuva

Lue lisää