Nuorten Parlamentti grillasi ministereitä eduskunnassa

Väinö Salmi Oulun normaalikoulusta kysyi pääministeri Petteri Orpon sijaisena Nuorisoparlamentissa toimineelta valtiovarainministeri Riikka Purralta Suomea kohtaavista kriiseistä ja uhista. Suurvallat käyttävät suoraa voimapolitiikkaa ja kansainvälinen oikeus on joutunut väistymään sivummalle. Velkaantuminen lisääntyy ja talouskasvulla on haasteita. Salmi halusi tietää, miten hallitus vastaa globaaleihin kriiseihin ja talouden haasteisiin samaan aikaan kun se turvaa lasten oikeudet, koulutuksen laadun ja hyvinvoinnin Suomessa.

– Suomi on pieni maa Euroopan pohjoisosassa. Monet sellaiset maailman tapahtumat, jotka vaikuttavat meihin joko Euroopan unionin kautta tai kansainvälisesti kauempaa, eivät tietenkään ole omissa käsissämme. Juuri tällä hetkellä nostan esille Iranissa käytävät taistelut ja ylipäätään Lähi-idän tilanteen, jolla on selviä vaikutuksia Suomeen ja koko Eurooppaan, sekä taloudellisia että myös muita vaikutuksia, Purra vastasi.

– Miten tällaisessa haastavassa maailmantilanteessa ja myrskyjen keskellä huolehdimme siitä, että omassa maassamme asiat toimivat? Vaikeat talousongelmat tulevat ulkoapäin, meillä on sisäisiä ongelmia ja meillä on turvallisuuteen liittyviä haasteita tuossa itärajan toisella puolella. Ensinnäkin haluan teille nuorille vakuuttaa, että Suomella on asiat kuitenkin hyvin. Huolehdimme niistä asioista, jotka ovat omissa käsissämme – me haluamme nimenomaan huolehtia siitä, että teillä, hyvät nuoret, on tässä maassa edellytyksiä opiskella, perustaa perheitä ja elää turvallisesti.

Historiallisen suuri panostus nuorten mielenterveyteen

Tähti Salonen Tampereen yliopiston normaalikoulusta kysyi tuoreelta sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanilta nuorten mielenterveyden haasteista. Salonen oli huolissaan siitä, että tulevat leikkaukset hankaloittavat nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalvelujen pariin pääsyä entisestään. Hän halusi tietää, miten hallitus jatkossa varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemaansa apua kohtuullisessa ajassa.

– Voin ilokseni kertoa, että itse asiassa tämä hallitus on panostanut historiallisen paljon siihen, miten nuorten mielenterveyttä tuetaan. Tämä hallitus on säätänyt nuorten terapiatakuun, eli terapiaan pääsee nyt olennaisesti varmemmin kuin mitä tätä hallituskautta aiemmin, koska tämä on nähty keskeisenä kansanterveydellisenä satsauksena myös ennaltaehkäisevässä mielessä, Rydman kertoi.

– Silloin kun mieli pysyy kirkkaana ja terveenä, vaikuttaa se kaikkeen muuhunkin terveyteen, elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin opiskella ja aikanaan työllistyä ja pärjätä elämässä. Sen vuoksi hallitus on katsonut, että kaikista taloudellisista sopeutustoimenpiteistä huolimatta, joita olemme joutuneet ja joudumme tekemään, on nuorten mielenterveys sellainen asia, johon erityisesti olemme halunneet panostaa.

– Samaan aikaan kyllä uskon, että myös ne päätökset, joita on tehty esimerkiksi sosiaalisen median tai kännykän käyttöön koulupäivien aikana, osaltaan tukevat terveen mielen kehitystä ja ennaltaehkäisevät sen järkkymistä.

Jokainen nuori hengissä kotiin liikenteestä

Lauri Vuotilalla Raumankarin koululta Himangasta oli kysyttävää nuorten ajokorttien poikkeusluvista, joista on monille tullut lähes itsestäänselvyys. Nuoret kuljettajat joutuvat tavallista useammin vakaviin liikenneonnettomuuksiin, ja erityisesti yöaikainen ajaminen on lisännyt riskejä. Samaan aikaan monelle nuorelle etenkin maaseudulla poikkeusluvasta on tullut välttämättömyys arjen sujumiseksi. Vuotila kysyi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelta, miten poikkeuslupajärjestelmää tulisi kehittää ja onko yöaikaisen ajamisen kielto oikea keino liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi.

– Kun me kehitämme liikenneturvallisuutta Suomessa, niin me nimenomaan katsomme sitä, mikä olisi vaikuttavinta. Tällä hetkellä vain 11 prosenttia Suomen kansalaisista on 15-24-vuotiaita, ja kuitenkin vakavissa onnettomuuksissa ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 29 prosenttia uhreista on nimenomaan nuoria, Ranne kertoi.

– Uudella ajokorttiuudistuksella, joka koskee nimenomaan poikkeuslupaa, vahvistetaan riskienhallintakykyä, koulutusta ja asenteita, jotta niillä nuorilla, jotka oikeasti tarvitsevat arkiliikkumiseensa autoa, olisi oikeasti homma hanskassa – ja jotta jokainen nuori tulisi hengissä ja kunnossa kotiin joka päivä. Eli kyllä nämä poikeuslupiin ja yöaikaiseen ajamiseen puoliyön ja aamuviiden välillä liittyvät päätökset perustuvat poliisin ja turvallisuusviranomaisten yhteisiin arvioihin siitä, mikä vaikuttaisi teihin kaikkein parhaiten.

– Meillä on tavoitteena, että vuonna 2050 kukaan ei kuolisi meillä liikenteessä. Tähän tavoitteeseen kyllä pääsemme, kun oikein kovasti yritämme, Ranne kertoi.