

LEHTIKUVA
Maailmantilanne haastaa ja Suomen turvallisuusympäristö muuttuu – Valmiuslakia uudistetaan
Oikeusministeriö on avannut lausuntokierroksen ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi. Esitys on valmisteltu laajapohjaisissa työryhmissä, joiden tukena on toiminut eduskuntaryhmien muodostama parlamentaarinen seurantaryhmä.
Valmiuslain kokonaisuudistus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tavoitteena on rakentaa toimivaltuudet kriisien johtamiseen ja varautumiseen siten, että yhteiskunnan toimintaedellytykset turvataan poikkeusoloissa. Esityksessä ehdotetaan kaikkien osa-alueiden ajantasaistamista vastaamaan muuttunutta Euroopan turvallisuustilannetta, koronapandemian kokemuksia sekä yhteiskunnallista ja oikeudellista kehitystä.
Merkittäviä muutoksia sisältyy muun muassa varautumisvelvollisuuteen ja toimivaltuussäännöksiin. Toimivaltuuksien käyttöönottomenettelyä on uudistettu erityisesti ottaen oppia pandemian aikaisista kokemuksista.
– Uudistuksessa on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota valmiuslain ja sen toimivaltuuksien tosiasialliseen toimivuuteen kriisitilanteessa, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Siirtolaisasekysymystä käsitelty jo aikaisemmin
Nykyistä valmiuslakia uudistettiin viimeksi vuonna 2022, jolloin poikkeusolojen määritelmää täydennettiin hybridivaikuttamista koskevalla kohdalla. Tuolloin tehty osittaisuudistus ei kuitenkaan kattanut kaikkia uudistamistarpeita.
Lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi perustuu kesällä 2025 työnsä päättäneen työryhmän työhön. Marraskuussa 2025 perustettu toinen työryhmä käsitteli erikseen laajamittaiseen maahantuloon liittyviä kysymyksiä.
Lausuntoja voi jättää 27. helmikuuta 2026 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Petteri Orpon hallitus kriisijohtaminen Siirtolaisase kriisivarautuminen laajamittainen maahantulo lausuntokierros koronapandemia valmiuslaki hybridivaikuttaminen turvallisuustilanne Oikeusministeriö Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Turvallisuustilanne ei ole muuttunut – rajaturvallisuuslain jatko on välttämätöntä Suomen turvaamiseksi
Hallintovaliokunnan mietintö rajaturvallisuuslain jatkosta on valmistunut. Vuosi sitten voimaan tullutta lakia esitettään jatkettavaksi vuoden 2026 loppuun asti. Lain mahdollistamia toimia ei ole tähän mennessä jouduttu ottamaan käyttöön, mutta hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mauri Peltokangas, Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Joakim Vigelius pitävät lakia välttämättömänä Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

Vaikea turvallisuustilanne ei vasemmisto-oppositiota tunnu huolettavan – Antikainen: Tuleeko koko SDP:n eduskuntaryhmä kannattamaan rajalain jatkoa?
Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2024. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää tässä maailmantilanteessa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimpänä prioriteettina turvallisuutta. Antikainen on erityisen huolestunut salin vasemmalta laidalta kuulluista puheista puolustusmenojen leikkaamisesta ja gallupeja johtavan oppositiopuolueen SDP:n epäyhtenäisyydestä rajalakiasiassa.

Rajalaki saa jatkoa – Peltokangas: ”On edelleen olemassa korkea riski sille, että Venäjä käyttää välineellistettyä maahantuloa hybridivaikuttamisen välineenä Suomea vastaan”
Hallintovaliokunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Esityksellä jatketaan niin sanotun rajalain voimassaoloa vuoden 2026 loppuun saakka.

Kaisa Garedew rajalain jatkosta: “Hybridivaikuttamiselle pidetään nollatoleranssi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää hallituksen ehdottamaa rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkoa välttämättömänä.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













