LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Alakouluikäiset jakavat somessa tappelu- ja pahoinpitelyvideoita. Koulupoliisina työskennellyt kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo järkyttyneensä viidesluokkalaisen puhelimesta löytyneistä videoista. Hänen mukaansa väkivaltaa ehkäistään parhaiten aikuisten ja vanhempien läsnäololla nuorten elämässä.
Nuorten väkivaltaa kuvataan ja levitetään sosiaalisessa mediassa eri puolilla Suomea. Oulun poliisi kiinnitti ilmiöön huomiota Facebook-päivityksessään muutama päivä sitten ja kehottaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lasten ja nuorten hyvinvointia.
– Huomasitko nuorella mustelmia tai vammoja? Pelkääkö nuori liikkua ihmisten ilmoilla? poliisi kysyy.
Poliisin mukaan nuorten väkivaltatapaukset liittyvät usein pakottamiseen, uhkailuun ja pahoinpitelyyn.
Joissakin tapauksissa nuori on joutunut pyytämään anteeksi levitettyä halventavaa materiaalia, minkä jälkeen hänet on pahoinpidelty. Nuorten keskuudessa on havaittu myös niin sanottua nöyryytysväkivaltaa, jossa uhria pakotetaan tekemään vastenmielisiä tekoja.
Koulupoliisina toiminut oululainen kansanedustaja Merja Rasinkangas on nähnyt väkivaltavideoita myös alakouluikäisten puhelimissa. Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta, joista noin 20 vuotta koulupoliisina.
– Yhden viidesluokkalaisen puhelimessa oli viisi erilaista videota, joissa potkitaan ja lyödään. Niitä oli järkyttävää katsoa, Rasinkangas kertoo.
Videoiden alkuperä ei aina ole paikallinen.
– Ne eivät välttämättä olleet Oulussa kuvattuja, vaan somessa levinneitä videoita eripuolelta Suomea.
Rasinkangas on puuttunut koulupoliisina myös tilanteisiin, joissa oppilailla on ollut mukanaan teräaseita.
– Karuinta oli, kun kysyin oppilaalta, miksi hän kantaa puukkoa. Vastaus oli: itsepuolustukseksi, hän kertoo.
Poliisi kertoo myös nuorten kesken sovituista tappeluista ja painimatseista. Ne järjestetään usein viestipalvelussa sovitusti, ja paikalle voi kerääntyä myös muita nuoria seuraamaan ja kuvaamaan tapahtumaa.
Ilmiö ei rajoitu vain Ouluun. Se on herättänyt huolta viime vuosina myös muualla Suomessa ja Pohjoismaissa. Poliisin tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden epäillyt väkivaltarikokset ovat kasvaneet.
– Vapaa-ajalla kuvataan hyvin rajua väkivaltaa. Yhä nuoremmat osallistuvat väkivaltatilanteisiin, Rasinkangas sanoo.
Videoita levitetään esimerkiksi TikTokissa ja Snapchatissa. Näkyvyys sosiaalisessa mediassa voi lisätä painetta osallistua väkivaltaan. Rasinkankaan mukaan väkivallan taustalla voi olla jännityksen hakemista, ryhmäpaineita tai kiusaamista.
– Väkivalta voi olla myös henkisen kiusaamisen seuraava vaihe. Se on julmaa, jos pystyy seuraamaan väkivaltaa sivusta. On ollut tapauksia, missä joukko nuoria seuraa ja kuvaa järjestettyä tappelua ja väkivaltaa, hän kertoo.
Ilmiössä on ollut mukana usein maahanmuuttajataustaisia nuoria. Joissakin tapauksissa väkivaltaa voivat ruokkia katujengikulttuuri, heikko kotoutuminen ja nuorten kokema huono-osaisuus.
Koulupoliisina Rasinkangas on selvittänyt lukuisia nuorten välisiä kiusaamisia ja kahakoita. Hänen mukaansa riidat voivat kärjistyä nopeasti myös pienistä syistä.
– Joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisen nyrkki saattoi heilahtaa herkemmin esimerkiksi jalkapallosta syntyneen riidan yhteydessä. Tässä näkyy selvästi myös kulttuurilliset erot, Rasinkangas kertoo.
Hän muistuttaa, että myös alle 15-vuotiaat joutuvat vastaamaan teoistaan. Vaikka he eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, he voivat joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rasinkankaan mukaan aikuisten läsnäolo on keskeistä väkivallan ehkäisyssä. Osa nuorista viettää vapaa-aikaansa ilman harrastuksia tai aikuisten valvontaa.
– Yllättävän monella alakouluikäisellä ei ole harrastuksia. He saattavat viettää aikaa kauppakeskuksissa tai muualla ilman tekemistä, hän sanoo.
Vanhempien tulisi seurata lasten arkea, kännykän käyttöä ja pelialustojen ikärajasuosituksia.
– Vanhempien pitäisi tietää, missä lapset liikkuvat ja mitä he tekevät.
Lisäksi nuorten pitäisi uskaltaa kertoa kiusaamisesta ja peloistaan aikuisille. Rasinkankaan mielestä aikuisten tulee myös selvittää, kun nuori toistuvasti jää kotiin valittaen esimerkiksi vatsakipua tai päänsärkyä. Nämä asiat voivat kertoa pelkoa kiusaamiseen tai uhkailuihin liittyen.
– Kiusaamiseen ja väkivaltaan pitää puuttua tiukasti. Vain siten kierre voidaan katkaista, Rasinkangas korostaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri esittelee lakipaketin, joka vahvistaa nuorisorangaistuksen asemaa ja laajentaa sen käyttöä. Hallitus kiristää linjaa, jotta nuorten rikoskierre saataisiin katkaistua aiempaa varhemmin.
Perussuomalaisen sisäministerin Mari Rantasen johtamat lakiuudistukset mahdollistavat tarvittavat toimet nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Viranomaiset helpottavat keskinäistä tietojenvaihtoa ja ottavat käyttöön Ruotsin jengirikollisuuteen keskittyvien viranomaisyhteistyöryhmien parhaat käytännöt Suomessa.
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
Poliisin mukaan Ruotsista tuttu crime as a service -ilmiö eli tilausrikollisuus on rantautunut Suomeen. Huumausainevelasta alkunsa saaneessa rikosvyyhdissä poliisi tutkii tuhopolttoa ja murhan yritystä. Kymmenen epäillyn joukossa on sekä alaikäisiä että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joista seitsemän on vangittuna.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
