
Oikeistopopulistinen, äärioikeistolainen vai suorastaan uusnatsipuolue – median liioittelussa Saksan AfD:n nimittelyssä ei ole äärtä eikä rajaa
Valtamedia on joutunut maahanmuuttokriittisten puolueiden luokittelussa saman ongelman eteen kuin tarinan paimen Pekka, joka näki susia kaikkialla. Jos aidosti äärioikeistolainen puolue tulisi jonkun Euroopan maan puoluekartalle, olisi medialta superlatiivit loppu.
Valtamedian voi karkeasti jakaa kahteen osaan. Maltillisempi puolikas kutsuu Saksan liittopäiville noussutta AfD-puoluetta oikeistopopulistiseksi. Räikeämmin punavihreää agendaa ajavat välineet ja toimittajat leimaavat puolueen äärioikeistolaiseksi. Jopa uusnatseista on puhuttu.
Yllättävän maltillisesti Saksan vaaleista uutisoivat Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Esimerkiksi Hbl tyytyi etusivullaan oikeistopopulismiin: Högerpopulister får platser i Bundestag. Myös HS puhui äärioikeistosta vasta sisäsivuilla. Samoin esimerkiksi Talouselämä tasapainoili sekä äärioikeiston että
oikeistopopulismin kanssa.
Yle toisti viikonlopun aikana moneen kertaan, että liittopäiville on ensi kertaa nousemassa äärioikeistolainen puolue.
Ylen retoriikka on oudoksuttanut myös perussuomalaisia. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri hämmästeli Facebookissa, että “laillisesta puolueesta, jonka kansa haluaa äänekseen, puhutaan kuin jostain rosvojoukosta”.
Natseja nähty ennenkin Saksan politiikassa
Saksan politiikan huipulla on kuitenkin nähty menneinä vuosikymmeninä aivan oikeita natseja. Esimerkiksi liberaalien pitkäaikainen varakansleri ja ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher oli nuorena miehenä NSDAP:n jäsen. Genscher on tosin kiistänyt liittyneensä natsipuolueeseen tietoisesti.
Hiljattain on paljastunut, että Saksan liittotasavallan korkeimmassa johdossa on vuosien varrella ollut kymmeniä entisiä natseja niin liberaalien, kristillisdemokraattien kuin sosiaalidemokraattienkin riveissä.
Saksan politiikkaa vähänkään tuntevalle väittämä äärioikeiston noususta liittopäiville kuulostaa absurdilta. Äärioikeistohan on Saksassa lailla kielletty. Ylen väittämä tuo ensimmäisenä mieleen laillisuuden rajamailla liikkuvan Saksan kansallisdemoraattisen puolueen NVD:n.
Kansallisdemokraateilla on joitakin kertoja ollut edustajia osavaltioiden parlamenteissa, ja puolueen entinen puheenjohtaja Udo Voigt on tälläkin hetkellä europarlamentaarikko. NVD ei kuitenkaan ole koskaan ylittänyt liittopäivävaaleissa viiden prosentin äänikynnystä.
Jos Kansallisdemokraatit olisivat nyt päässeet liittopäiville, olisi kyseessä todellakin skandaali, ja otsikot äärioikeiston noususta ensi kertaa sodan jälkeen Saksan johtoon olisivat perusteltuja. Jos natsiaate todella olisi alkanut uudelleen sykkiä saksalaisten sydämissä, olisi se luontevasti kanavoitunut Saksan kansallisdemokraattien kautta. Sunnuntain vaaleissa NVD sai kuitenkin vain 0,4 prosenttia äänistä.
Myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pohti Facebookissa äärioikeiston äärimmäisyyttä.
– Kun AfD perustettiin vuonna 2013 Bernd Lucken johdolla, sitä kutsuttiin äärioikeistolaiseksi, koska se mm. vastusti euroa ja euroalueen yhteisvastuuta. Kun AfD hajosi vuonna 2015, puolueen sanottiin joutuneen Frauke Petryn johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Bernd Luckesta oli julkisissa kommenteissa tullut maltillisen siiven edustaja. Kun Frauke Petry tänä vuonna otti etäisyyttä puolueeseensa, sen sanottiin joutuneen Alexander Gaulandin ja Alice Weidelin johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Frauke Petrystä oli tullut maltillisen siiven edustaja, Halla-aho vinoili.
Breitbartillekin AfD edustaa populismia
Yle sentään pohti avoimesti, kumpi termi kuvaa AfD:tä paremmin, oikeistopopulismi vai äärioikeisto.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku piti Ylen haastattelussa osuvimpana määritelmänä populistista radikaalioikeistopuoluetta, sillä äärioikeistolla viitataan usein puolueisiin, jotka asettavat demokratian pelisääntöjä kyseenalaiseksi.
Myös populismin käsite on hankalan monitulkintainen, kuten populismia käsittelevän tuoreen kirjan arviossa Suomen Uutisissa aiemmin todettiin.
Myös kansainvälinen lehdistö käyttää ilmaisuja far-right ja Rechtspopulist. Yllättäen populismileimaa käytti jopa Breitbart, joka monen eurooppalaisen näkökulmasta edustaa populistista valemediaa. Breitbart kutsui AfD:tä populistiseksi massamaahanmuuton vastaiseksi puolueeksi.
Fox Newsille AfD on kansallinen ja maahanmuuttovastainen, mikä on jo varsin lähellä puolueen omaa käsitystä itsestään.
Kansan Uutiset aloitti natsittelun
Suomessa aggressiivisinta vihapuhetta AfD:tä kohtaan esitti Kansan Uutiset. Sen otsikoista Äärioikeisto nousi Saksan liittopäiville vastasi vielä Ylen linjaa, mutta KU pani paremmaksi. Nimittäin toisen jutun otsikon mukaan Saksan maanjäristysvaalit nostivat uusnatsit valtiopäiville.
Ohjelmansa perusteella AfD:tä olisi luontevinta kutsua konservatiiviseksi tai arvokonservatiiviseksi puolueeksi. Kokoomuksen Verkkouutiset oli Suomen mediasta lähinnä objektiivista, neutraalin raportoivaa linjaa. Sen käyttämä ilmaisu oli maahanmuuttovastainen kansallis-konservatiivinen AfD.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.