OKM ehdottaa perusopetuksen sopeuttamista väestön vähenemiseen – PS-kansanedustajat huolehtisivat ensin suomalaisoppilaiden edusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi hiljattain raportin, jossa etsitään uusia tapoja järjestää perusopetusta pieneneville ikäluokille.

Väestökehitys vaihtelee voimakkaasti alueittain: joillakin seuduilla oppilaita ei enää juuri ole, kun taas suurissa kaupungeissa maahanmuutto kasvattaa oppilasmääriä. Tavoitteena on kuitenkin taata kaikille lapsille laadukas koulutus ilman kohtuuttoman pitkiä koulumatkoja.

Raportissa ehdotetaan muun muassa kuntien entistä tiiviimpää yhteistyötä, etäyhteyksien hyödyntämistä opetuksessa sekä muutoksia opetussuunnitelmaan – esimerkiksi uskonnonopetuksen osalta. Raportin ovat laatineet yhdessä yliopistotutkijat, Opetushallituksen ja OAJ:n edustajat, Kuntaliiton asiantuntijat sekä sivistystoimenjohtajia ja rehtoreita.

Ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa kaikkeen

Suomen Uutiset pyysi kahta opettajataustaista perussuomalaisten kansanedustajaa kommentoimaan ehdotuksia. Rehtori Jaana Strandman ja erityisopettaja Sara Seppänen katsovat raportissa olevan paljon hyvää ja tärkeää, mutta molemmat näkevät myös kohtia, jotka kaipaavat viilausta tai jopa isompia muutoksia.

Erityisopettajana ja rehtorina työskennellyt kansanedustaja Strandman on pääosin tyytyväinen raportin sisältöön.

– 90 000 lasta vähemmän vuoteen 2040 mennessä – sitä ei korvaa mikään maahanmuutto, eikä syntyvyyden paikkaaminen maahanmuutolla olisi järkevääkään, Strandman sanoo.

Hänen mukaansa ikäluokkien pieneneminen ei koske vain kouluja, vaan vaikuttaa laajasti myös huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja maaseudun tulevaisuuteen.

– Näitä ei pidä käsitellä erikseen, vaan jatkossa ne pitää nähdä yhtenä kokonaisuutena.

Sekä Strandman että Seppänen korostavat, että maaseudun – myös itärajan ja pohjoisen alueiden – on pysyttävä asuttuna. Strandman jatkaa:

– Meillä on huomattava määrä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa maalle ja kouluttaa lapsensa siellä, mutta eivät ole syystä tai toisesta sitä voineet tai uskaltaneet tehdä. Toivon näitä perheitä rohkaistavan; jotkut kunnat jo aktiivisesti houkuttelevatkin kaupunkilaisperheitä kokeilemaan siipiään maalla. Tämä trendi vaikuttaisi ehkä syntyvyyteenkin positiivisesti – tosin en kuvittele, että näin voitaisiin muuttaa isoa kuvaa oppilasmäärän vähenemisestä.

Etäopetuskin on toteutettava oikein

OKM:n raportti korostaa, että jokaisella oppilaalla on oikeus pätevän opettajan antamaan ohjaukseen – myös etäopetuksessa. Raportti ehdottaa, että etäyhteyksiä käytettäisiin harkiten.

Korona-ajan etäopetus oli usein kiireessä tehty hätäratkaisu, joka ei ollut oppilaille paras mahdollinen.

Kuntaliiton edustajan mukaan korona-ajan virheistä on kuitenkin opittu: tarkoitus ei ole jättää lapsia kotiin yksin ruudun ääreen, vaan kerätä heidät yhteen paikkaan, jossa paikalla oleva aikuinen valvoo ja tukee, vaikka opetus tuleekin etänä.

Sara Seppänen suhtautuu etäopetukseen positiivisesti, jos se aidosti auttaa pitämään maaseudun asuttuna.

– Koko ajan on kuitenkin pidettävä mielessä, että vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja ei voida vähentää rajattomasti. Luokassa tarvitaan opettaja riippumatta siitä, onko oppilaita paljon vai vähän.

Seppänen näkee pienenevissä ikäluokissa myös mahdollisuuden.

– Nyt meillä on mahdollisuus parantaa koulutuksen laatua esimerkiksi pienentämällä opetusryhmiä. Meille tarjoutuu tilaisuus myös uudistaa opetusta suomalaislasten näkökulmasta, ei vain maahanmuuttajien, joiden edut ovat viime aikoina painottuneet koulukeskustelussa ja toimenpiteissä.

Koulutukseen pitää satsata

Vuonna 2024 perusopetuksessa oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita keskimäärin 13 %, mutta osuus vaihtelee alueittain ja kouluittain suuresti.

OKM:n raportin laatijat ovat yksimielisiä siitä, että oppilasmäärien lasku ei saa johtaa koulutuksen resurssien leikkaamiseen. Valtiovarainministeriö jätti tähän kuitenkin eriävän mielipiteen.

Strandman on samoilla linjoilla VM:n kanssa: asioita voi hoitaa fiksusti ja uudella tavalla myös ilman jatkuvaa rahallista lisäpanostusta.

– Tämä pätee kaikkeen, myös kouluun, Strandman sanoo.

Seppänen näkee asian toisin.

– Minä olen eri mieltä. Koulutukseen pitää satsata. Nyt voidaan myös korvata niitä leikkauksia, joita aiemmin on tehty.

Uskonnonopetus osa kulttuuriperintöä

OKM ehdottaa myös uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella, koska se toisi säästöjä ja helpottaisi järjestelyjä. Seppänen ei kannata tätä muutosta.

– Suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen kuuluu koulun tehtäviin, ja evankelis-luterilainen uskonnonopetus, jonka valitsee 90 % suomalaisperheistä, tukee tätä pyrkimystä.

Seppäsen mukaan etäyhteyksiä voisi hyödyntää esimerkiksi muiden katsomusaineiden opetuksessa, mutta evankelis-luterilainen uskonnonopetus tulisi säilyttää.

Seppänen ehdottaa lisäksi, että tasa-arvorahoitusta jaettaisiin jatkossa myös harvaan asuttujen alueiden pienten koulujen hyväksi, ei vain vieraskielisten oppilaiden tai sosioekonomisten tekijöiden perusteella.

– Suomi on riippuvainen juuri maaseudustaan – ruoasta, puusta, mineraaleista. Siksi siihen pitää satsata, myös koulutuspolitiikassa ja opetuksen järjestelyssä.