

LEHTIKUVA
Onko huostaanotto ainoa apu erityisperheille?
Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhempien täytyy olla vahvoja moniosaajia. Mikäli lapsella on diagnosoitu tai epäilynä jokin neuropsykologinen sairaus, ominaisuus tai piirre, mutta ei kehitysvammaa tai fyysistä vammaa, hän tipahtaa miltei aina jonkin palveluetuuden tai -oikeuden ulkopuolelle. Erityisperheiden vanhempien täytyy hallita Suomen vammaispalvelu-, päivähoito-, perusopetus-, mielenterveys- ja lastensuojelulait. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että eri paikkakunnilla sovelletaan eri lakeja ja säädöksiä päättävän tahon ja kuntien taloudellisen tilanteen mukaan.
Silloin kun päätökset tehdään vastoin lapsen etua, vanhemman täytyy jaksaa yhä uudestaan tehdä muistutuksia ja kanteluita päättävän tahon esimiehille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastolle. Näitä päätöksiä odotellessa tapahtuu taas uusia kyseenalaisia päätöksiä.
Mikäli kantelu tuottaa tulosta yhden perheen kohdalla, sitä ei oteta automaattisesti käyttöön muissa vastaavissa tapauksissa. Tosiasiassa siis vain äänekkäimmät ja viranomaisten mielestä haastavimmat vanhemmat saavat jollakin tavalla lapselleen apua ja tukea. Eli ne, jotka tietävät, miten järjestelmä toimii ja ne, jotka jaksavat vaatia.
Apua saa, jos on alkoholisti
Oman lapsen etuuksista taisteleminen vie monen vanhemman kaikki voimavarat ja tilalle tulee pahimmassa tapauksessa uupumus tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Usein nämä perheet saavat apua vasta sitten, kun ongelmat ovat syntyneet. Keski-Suomesta kotoisin oleva kolmen lapsen äiti kertoo sairastuneensa alkoholismiin jatkuvan taistelemisen jälkeen.
– Erityisen tuen tarpeessa olevat lapseni eivät saaneet lastensuojelulain mukaista avopalvelua ja tilanne päätyi loppujen lopuksi siihen, että jouduin antamaan yhden lapsistani väliaikaiseen sijoitukseen. Tämän seurauksena lapseni hyvinvointi ei suinkaan parantunut ja aloin itse naukkailemaan alkoholia yrittäen estää valtavan surun pääsyä sydämeeni. Nyt parin vuoden jälkeen olen sairastunut myös masennukseen ja ainoa valopilkkuni on pieni toivo siitä, että jonakin päivänä lapseni ovat aikuisia, äiti sanoo täysin uupuneena.
Pohjois-Pohjanmaalla asuva kahden tytön äiti kertoo hakeneensa useita kertoja apua sosiaalitoimesta taloudellisen tilanteensa vuoksi, sillä erityislapsen vanhempi joutuu olemaan joskus paljon poissa töistä, eikä saa laskuja ja velkoja maksettua.
– Kun olin vielä ei-päihdeäiti, en saanut mitään apua. Nyt kun sairastuin alkoholismiin ja päädyin katkaisun kautta kuntoutukseen, saan kaikki mahdolliset palvelut ja taloudellisen tuen. Minulle etsitään jopa työpaikka, koska olen päihdeäiti, hän korostaa.
Pohjois-Suomesta oleva kahden lapsen äiti kertoo hakeneensa vuosia lastensuojelulain mukaisia avopalveluja toiselle erityislapselleen, mutta ei koskaan saanut niitä, vaikka hänellä oli lukuisia suosituksia, todistuksia ja lausuntoja eri toimijoilta, kuten lapsen psykiatrilta ja erityisopettajalta.
– Perheemme tilanne meni todella haastavaksi ja lapseni joutui osastohoitoon. Vaikka hän oli kaksi kuukautta osastohoidossa, emme sen jälkeenkään saaneet hänelle edes lastensuojelulain mukaista tukihenkilöä, ennen kuin tein kantelun oikeusasiamiehelle. Emme saaneet myöskään hänelle koulunkäyntiavustajaa, ennen kuin otin yhteyttä lakimieheen. Minun täytyisi ilmeisesti ryhtyä päihdevanhemmaksi, että saisimme apua, äiti tuhahtaa.
Epäpätevyyttä vai asennevamma?
Suomessa on valtava määrä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, jotka eivät saa tarpeeksi apua ja tukea koulunkäyntiin tai vapaa-ajan toimintaan. Onneksi löytyy myös hyvin hoidettuja ja onnistuneita tapauksia, sillä erityisperheiden tukeminen ei ole vain kunnan taloudellinen asia, vaan yleinen tahtotila.
Ilman kattavaa ja oikean asenteen omaavaa, moniammatillista yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä syrjäytyneitä nuoria syntyy koko ajan lisää. Päteviä uusia alan ammattilaisia ei monissa kunnissa enää palkata ja osalla toimijoista on jo ennestään puutteita koulutuksessa tai henkilökohtainen asennevamma erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä kohtaan.
Pohjois-Pohjanmaalla asuva äiti kertoo, että hänen haastavan käytöksen omaavan lapsen luokkaan laitettiin arka ja epäpätevä opettaja haastaviin tilanteisiin, minkä seurauksena neljä oppilasta kuudesta päätyi joko sijoitukseen tai osastohoitoon alle puolessa vuodessa. Kukaan koulun ammattilaisista ei kantanut tilanteesta vastuuta, vaan se lakaistiin vähin äänin maton alle.
Toinen äiti kertoo, että lastensuojelu ei reagoinut ajoissa perheen sisäiseen väkivaltaan, koska työntekijät eivät osanneet tai uskaltaneet puuttua asiaan.
– Kun perheemme tilanne oli ehtinyt päätyä jo todella pahaksi ja nostin kyseisen puuttumattomuuden esille, lastensuojelutyöntekijä kysyi vain tyynenä, että mitä heidän olisi pitänyt tehdä? äiti ihmettelee.
Ratkaisuksi tarjotaan huostaanottoa
Epätasa-arvoinen kohtelu erityisperheitä kohtaan on ongelma koko maassa. Viranomaiset eivät tunnu ymmärtävän, että ennaltaehkäisevä työ lasten puolesta on säästöä myöhemmässä vaiheessa. Perheitä tulisi tukea kotiin heti, kun viitteitä ongelmista tulee esille.
Ongelmat eivät ratkea sillä, että lastensuojelu ehdottaa ensimmäisenä lapsen sijoittamista muualle. Joskus kyse on puhtaasti siitä, että perhe tarvitsee käytännön apua esimerkiksi hakemusten laatimiseen tai kodin siivoamiseen. Kyse ei ole näissäkään tilanteissa perheen laiskuudesta tai organisointikyvyn puutteesta, sillä erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi usein vain vie perheen kaiken ajan ja voimavarat.
Erityisperheillä on myös jatkuvasti sellaisia palavereita, mitä niin sanotuilla tavallisilla perheillä ei ole. Nämä palaverit vievät perheeltä paljon aikaa myös valmisteluvaiheessa, eikä viranomaisilla tunnu riittävän tietotaitoa ymmärtää tätä.
Pohjois-Pohjanmaalla asusteleva erityisperheen äiti kertoo käyneensä päihdekuntoutuksessa suhteellisen onnistuneesti, mutta ratkenneen uudelleen juomaan jatkuvien haasteiden vuoksi, mitä palvelujärjestelmä aiheuttaa.
– En kertakaikkiaan kykene hallitsemaan kaikkia lakeja ja säädöksiä, mitä erityislasten kanssa tarvitaan. Kävin tämän paineensietokyvyn puuttumisen ja päihdeongelman vuoksi keskustelemassa säännöllisesti paikallisen mielenterveystyöntekijän kanssa, mutta hän lopetti kylmäkiskoisesti tapaamiset tekstiviestillä, koska en päässyt kahteen tapaamiseen muun muassa lapseni koulupalaverin vuoksi. En ymmärrä tällaista toimintaa, vaikka ilmoitin hänelle etukäteen ajan siirtämisestä, äiti tuskastelee.
Myös eräs Pohjois-Pohjanmaalla asusteleva erityislapsen äiti sai kylmää kyytiä lastensuojelutyöntekijöiltä pyydettyään kodinhoitoapua jäätyään yksinhuoltajaksi.
– Ajattelin, että jos saisin vaikka kodinhoitajan käymään meillä, mutta minulle ehdotettiinkin heti lasten sijoittamista uuteen perheeseen, hän sanoo järkyttyneenä.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 3/2014 -lehdessä.
MINNA KORVA-PERÄMÄKI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perhe kohuvideon takana: Taistelemme pojistamme

Lea Mäkipää: Siirtyykö hallitus ennaltaehkäisevään lastensuojeluun
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.