Amerikkalainen professori Robert Gordon väittää, että vaikka Yhdysvaltojen tuottavuuskehitys oli aiemmin maailman nopeimpia, tuottavuuden kasvu hidastuu jatkossa olennaisesti.
Professori Robert Gordon on yksi maailman tunnetuimpia taloudellisen kasvun tutkijoita. Hän työskentelee Northwestern–yliopistossa Yhdysvalloissa. Häneltä ilmestyi viime syksynä uusi kirja ”The Rise and Fall of American Growth: The US standard of living since the civil war, jossa tutkitaan Yhdysvaltojen taloudellisen kasvun ja tuottavuuden kehitystä pitkällä ajalla ja esitetään arvio kehityksestä tulevaisuudessa.
Gordonin massiivinen kirja on noteerattu maailman talouslehdissä näyttävästi. Siitä on ollut esittelyjä ja arvioita monissa maailman talouslehdissä, viimeksi The Economist-lehdessä 9.1.2016. Arvioinnit ovat olleet hyvin positiivisia, mutta myös kritiikkiä on esitetty.
Gordonin perusväite on se, että Yhdysvaltojen tuottavuuskehitys oli aiemmin maailman nopeimpia ja pitkiä aikoja nopeinta, mutta tuottavuuden kasvu hidastuu jatkossa olennaisesti. Vuosina 1920-1970 tuottavuus kasvoi vuosittain keskimäärin peräti 2,8 prosenttia. Sen jälkeen tuottavuuskehitys hidastui ollen vuosina 1970-2014 keskimäärin 1,62 prosenttia vuodessa. Tuotannon kasvu on ollut molempina ajanjaksoina jonkin verran nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu, koska työvoiman määrä on kasvanut aivan viime aikoihin saakka.
Yhdysvallat oli 1800-luvun puolivälin jälkeen alkaneella teollisen vallankumouksen kaudella maailman johtava maa uusien keksintöjen käyttöönotossa. Näitä olivat erityisesti sähkö, puhelin, auto, rautatiet ja lentokone. Muut maat ottivat näitä innovaatioita käyttöön selvästi hitaammin kuin Yhdysvallat. Yhdysvallat oli pitkään maailman ylivoimaisesti suurin autojen, puhelinten ja lentokoneiden tuottaja. Edes 1930-luvun alun suuri lama ei hidastanut kuin tilapäisesti näiden tuotteiden kasvua.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen hallitseva asema sai jatkoa erityisesti Marshall-avun ja Bretton Woods -instituutioiden – Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin – kautta. Yhdysvaltojen rooli alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun alussa, kun dollarin kultakytkentä lopetettiin ja kansainvälinen kilpailu alkoi kiristyä. Japani nousi nopeasti Yhdysvaltojen haastajaksi, erityisesti 1980-luvulla. Japanin nousu päättyi suuren kuplan puhkeamiseen 1990-luvun alussa.
Taloudellinen epätasa-arvo tuloeroilla mitattuna alkoi kasvaa voimakkaasti 1980-luvulla, mikä vaikutti negatiivisesti kasvuun. Gordon on tässä samoilla linjoilla kuin Thomas Piketty. Informaatio-vallankumous piristi Yhdysvaltoja 1990-luvulla, mutta sen jälkeen tuottavuuden kehitys on hidastunut. Kasvavat taloudet, kuten Kiina, Brasilia, Intia, Etelä-Korea ym. ovat kasvaneet huomattavasti Yhdysvaltoja nopeammin jo pitkään. Gordon on varsin pessimistinen Yhdysvaltojen talouskasvun ja tuottavuuden kehityksen suhteen tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy, terveydenhoitomenot kasvavat voimakkaasti, samoin koulutusmenot ja julkinen velka on jo liian suuri. Gordonin mielestä Yhdysvaltojen dynaamisuutta on vaikeata palauttaa ennalleen. Gordon on jo aiemmin ennustanut, että tuottavuuden kasvu ja samalla potentiaalisen tuotannon kasvu jäävät jatkossa vain 1-1,5 prosentin tasolle vuodessa. Tämä merkitsisi myös reaalipalkkojen varsin hidasta kasvua tulevaisuudessa.
Robert Gordonin kirja on erinomainen analyysi Yhdysvaltojen kasvuun vaikuttaneista tekijöistä pitkällä ajalla (1850-2015). Hänen näkemyksensä IT-vallankumouksen vaikutuksista saattaa silti olla liian pessimistinen. Jos Gordon on oikeassa, niin hänen johtopäätös koskee myös kaikkia muitakin vanhoja teollisuusmaita ja siten myös Euroopan unionin maita. Suomen talouskasvu on ollut vaimeata kohta jo kymmenen vuotta. Tuottavuuden kehitys on ollut Euroopan unionin heikoimpia. Jos Yhdysvallat kohtaa Gordonin ennustamia ongelmia tuottavuuden kehittämisessä, Suomella on vielä paljon huonompi tilanne, koska lähtökohtamme on selvästi Yhdysvaltoja heikompi. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin väittäneet, että vanhat teollisuusmaatkin saattavat menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa, mikäli tuotantorakenteet ovat kunnossa, talous on innovatiivinen, työmarkkinat joustavat ja ylipäänsä kannustimet työntekoon ja yrittäjyyteen ovat kunnossa. Näissä kaikissa suhteissa Suomella on nyt valtavasti parantamisen tarvetta.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
