
Onko Yhdysvaltojen kasvu hidastunut pysyvästi?
Amerikkalainen professori Robert Gordon väittää, että vaikka Yhdysvaltojen tuottavuuskehitys oli aiemmin maailman nopeimpia, tuottavuuden kasvu hidastuu jatkossa olennaisesti.
Professori Robert Gordon on yksi maailman tunnetuimpia taloudellisen kasvun tutkijoita. Hän työskentelee Northwestern–yliopistossa Yhdysvalloissa. Häneltä ilmestyi viime syksynä uusi kirja ”The Rise and Fall of American Growth: The US standard of living since the civil war, jossa tutkitaan Yhdysvaltojen taloudellisen kasvun ja tuottavuuden kehitystä pitkällä ajalla ja esitetään arvio kehityksestä tulevaisuudessa.
Gordonin massiivinen kirja on noteerattu maailman talouslehdissä näyttävästi. Siitä on ollut esittelyjä ja arvioita monissa maailman talouslehdissä, viimeksi The Economist-lehdessä 9.1.2016. Arvioinnit ovat olleet hyvin positiivisia, mutta myös kritiikkiä on esitetty.
Gordonin perusväite on se, että Yhdysvaltojen tuottavuuskehitys oli aiemmin maailman nopeimpia ja pitkiä aikoja nopeinta, mutta tuottavuuden kasvu hidastuu jatkossa olennaisesti. Vuosina 1920-1970 tuottavuus kasvoi vuosittain keskimäärin peräti 2,8 prosenttia. Sen jälkeen tuottavuuskehitys hidastui ollen vuosina 1970-2014 keskimäärin 1,62 prosenttia vuodessa. Tuotannon kasvu on ollut molempina ajanjaksoina jonkin verran nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu, koska työvoiman määrä on kasvanut aivan viime aikoihin saakka.
Yhdysvallat oli 1800-luvun puolivälin jälkeen alkaneella teollisen vallankumouksen kaudella maailman johtava maa uusien keksintöjen käyttöönotossa. Näitä olivat erityisesti sähkö, puhelin, auto, rautatiet ja lentokone. Muut maat ottivat näitä innovaatioita käyttöön selvästi hitaammin kuin Yhdysvallat. Yhdysvallat oli pitkään maailman ylivoimaisesti suurin autojen, puhelinten ja lentokoneiden tuottaja. Edes 1930-luvun alun suuri lama ei hidastanut kuin tilapäisesti näiden tuotteiden kasvua.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen hallitseva asema sai jatkoa erityisesti Marshall-avun ja Bretton Woods -instituutioiden – Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin – kautta. Yhdysvaltojen rooli alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun alussa, kun dollarin kultakytkentä lopetettiin ja kansainvälinen kilpailu alkoi kiristyä. Japani nousi nopeasti Yhdysvaltojen haastajaksi, erityisesti 1980-luvulla. Japanin nousu päättyi suuren kuplan puhkeamiseen 1990-luvun alussa.
Taloudellinen epätasa-arvo tuloeroilla mitattuna alkoi kasvaa voimakkaasti 1980-luvulla, mikä vaikutti negatiivisesti kasvuun. Gordon on tässä samoilla linjoilla kuin Thomas Piketty. Informaatio-vallankumous piristi Yhdysvaltoja 1990-luvulla, mutta sen jälkeen tuottavuuden kehitys on hidastunut. Kasvavat taloudet, kuten Kiina, Brasilia, Intia, Etelä-Korea ym. ovat kasvaneet huomattavasti Yhdysvaltoja nopeammin jo pitkään. Gordon on varsin pessimistinen Yhdysvaltojen talouskasvun ja tuottavuuden kehityksen suhteen tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy, terveydenhoitomenot kasvavat voimakkaasti, samoin koulutusmenot ja julkinen velka on jo liian suuri. Gordonin mielestä Yhdysvaltojen dynaamisuutta on vaikeata palauttaa ennalleen. Gordon on jo aiemmin ennustanut, että tuottavuuden kasvu ja samalla potentiaalisen tuotannon kasvu jäävät jatkossa vain 1-1,5 prosentin tasolle vuodessa. Tämä merkitsisi myös reaalipalkkojen varsin hidasta kasvua tulevaisuudessa.
Robert Gordonin kirja on erinomainen analyysi Yhdysvaltojen kasvuun vaikuttaneista tekijöistä pitkällä ajalla (1850-2015). Hänen näkemyksensä IT-vallankumouksen vaikutuksista saattaa silti olla liian pessimistinen. Jos Gordon on oikeassa, niin hänen johtopäätös koskee myös kaikkia muitakin vanhoja teollisuusmaita ja siten myös Euroopan unionin maita. Suomen talouskasvu on ollut vaimeata kohta jo kymmenen vuotta. Tuottavuuden kehitys on ollut Euroopan unionin heikoimpia. Jos Yhdysvallat kohtaa Gordonin ennustamia ongelmia tuottavuuden kehittämisessä, Suomella on vielä paljon huonompi tilanne, koska lähtökohtamme on selvästi Yhdysvaltoja heikompi. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin väittäneet, että vanhat teollisuusmaatkin saattavat menestyä kiristyvässä globaalissa kilpailussa, mikäli tuotantorakenteet ovat kunnossa, talous on innovatiivinen, työmarkkinat joustavat ja ylipäänsä kannustimet työntekoon ja yrittäjyyteen ovat kunnossa. Näissä kaikissa suhteissa Suomella on nyt valtavasti parantamisen tarvetta.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.