Perussuomalaisten kansanedustajan, lakimies Onni Rostilan mukaan hallituksen tekemät maahanmuuton kiristykset purevat jo selkeästi.
Maahanmuuttovirasto on äskettäin peruuttanut lukuisista vakavista rikoksista tuomitun Milan Jaffin oleskeluluvan ja määrännyt tämän karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin.
– Jaffin tapaus on hyvä esimerkki, että kuinka nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristys näkyy jo tässä tapauksessa, tai potentiaalisesti vastaavissa tapauksissa tulevaisuudessa, Rostila toteaa.
Jaff on saapunut Suomeen turvapaikanhakijana ja hänet on tuomittu Helsingin käräjäoikeudessa kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa tapon yrityksestä, pahoinpitelystä, törkeästä ryöstöstä ja huumausainerikoksesta.
– Nyt näyttää siltä, että saadaan oikeutta ja kohtuutta tähän tapaukseen ja kaveri olisi lähdössä muille maille karkotuspäätöksen mukaisesti, että hän ei pitkitä prosessia, Rostila sanoo.
”Tervemenoa” -rahoja
Vapaaehtoisesti kotimaahansa palaava Jaff saattaa saada Suomen valtiolta tuhansia euroja.
Suomi voi tukea henkilöä, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi. Tuki voi kattaa muun muassa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan.
Rostilan mielestä ulkomaalaisten vapaaehtoista poistumista kannattaa tukea.
– Ihmisten on hyvä muistaa, että mikäli mentäisiin vuosikausien oikeusprosessiin ja sillä välillä henkilöllä olisi ilmainen ylläpito, niin se muutaman tonnin paluuraha on pieni ylläpitoon verrattuna, Rostila katsoo ja jatkaa:
– Olisi hyvä, että meillä olisi tietynlaisia työntötekijöitä ihmisille, jotka eivät saa täältä oleskelulupaa tai muuten joutuvat lähtemään, edellyttäen, että pakettiin saadaan leivottua riittävän tiukat maahantulokiellot.
Rostila huomauttaa, että paluurahasta ei saa tulla houkutin.
– Ruotsissa on Suomea suurempia ”tervemenoa” -rahoja jaossa, eli jos suostuu lähtemään jo turvapaikkaprosessin aikana ja sitoutuu olemaan ilmestymättä maahan. Palautusraha ei saa kuitenkaan muodostua vetovoimatekijäksi tai maksuautomaatiksi, Rostila painottaa.
Sopimukset uusiksi
Maahanmuuton tuomiin ongelmiin on kyllästytty Euroopassa, ja muun muassa Iso-Britanniassa keskustellaan jo kansainvälisistä sopimuksista irtautumisesta.
– Tämä kansainvälisen oikeuden paletti pitää muuttaa. Jos järjestelmä ei jousta määrättyjen ihmisoikeusprofessoreiden aika jyrkänkin tulkinnan vuoksi, niin silloin järjestelmä uhkaa katketa. Euroopassa kansalaisten turhautuneisuus järjestelmään on käsin kosketeltavaa, Rostila kertoo.
Hänestä ulkomaalaisten palautuksiin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia tulisi uudistaa.
– Tulkinnat humanitaarisesta oikeudesta ovat päätyneet kummallisille tasoille, että sallitaan vuosikausien veivaamisen jälkeen hihasta vedetyt valitusperusteet ja siinä olisi tiukentamisen varaa, Rostila toteaa.
Hän kertoi näkemyksistään Roni Arvosen Herrasmieskerhon-videopodcastissa.