LEHTIKUVA
Keskustan työ-, talous- ja maahanmuuttopoliittinen linja on vääntynyt outoon asentoon, eikä tavan kansalainen voi enää tietää haluaako kepu Suomeen lisää maahanmuuttajia, vai pyrkiikö puolue edistämään Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymistä.
Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puoluejohtaja Antti Kaikkonen nosti puheessaan esille työpolitiikan, ja kuvasi työpaikkojen niukkuuden ja työttömien työnhakijoiden määrien välistä suhdetta seuraavasti:
– Kun työttömiä työnhakijoita on Espoon verran ja avoimia työpaikkoja vain Kokkolan asukasluvun verran, ei voi väittää, että kyse olisi työhalun puutteesta. Työhaluja on, työpaikkoja ei, Kaikkonen napautti.
Avoimien työpaikkojen määrä onkin todella selvästi pienempi kuin työttömien työnhakijoiden määrä. Joskin työllistymismahdollisuuksia osaaville tekijöille edelleen on.
Samaan aikaan kun kepu puheenjohtajansa suulla valittelee työpaikkojen puutetta, kepu on työn tekemisen tekosyyllä kuitenkin vaatimassa hillittömiä määriä lisää maahanmuuttajia Suomeen.
Linjaus on luettavissa esimerkiksi keskustan uusimmasta talouspoliittisesta ohjelmasta jonka mukaan Suomeen muka tarvittaisiin 40 000 uutta työntekijää vuosittain. Ohjelma hehkuttaa:
Toivotetaan ahkerat ja työintoiset maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja pysäytetään huoltosuhteen heikkeneminen nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.
Tavan äänestäjälle keskustan vaatimukset herättävät useita kysymyksiä, ensinnä tietysti sen, mihin työpaikkoihin kepu kuvittelee 40 000 uuden maahanmuuttajan Suomessa työllistyvän, kun jo aiemmin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien työllisyys on erittäin heikkoa.
Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on tällä hetkellä mittaushistorian korkein. Toukokuussa 2025 ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 41 510, mikä vastaa 16 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Määrä kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Luvun päälle tulevat kaikki muut työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat, joita ei näy tilastoissa.
Tilanteessa hämmästyttävintä ei kuitenkaan ole edes keskustan todellisuudesta irrallaan olevat maahanmuuttounelmat, vaan oudointa on se, että yksikään media ei ole tivannut asiasta Kaikkoselta – kysyäkseen, mihin ihmeeseen kepun vaatimat maahanmuuttajien massat Suomessa työllistyisivät.
Kaikkoselta sopisi kysyä sitäkin, miksi Suomessa jo olevan työvoimapoolin hyödyntäminen ei kepulle kelpaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Maahanmuuttopolitiikka vääjäämättä kiristyy koko EU:ssa, muun muassa rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien karkotukset ovat vauhdittuneet eri maissa. Suomessa enää lähinnä maahanmuutosta hyötyvät vasemmistopuolueet pitävät yllä epärealistisia maahanmuuttounelmiaan.
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa, että suomalaisella poliittisella kentällä vain perussuomalaiset ajaa koko Suomen etua. - Siis sitä, että tämä maa on kilpailukykyinen, meillä on reilut pelisäännöt työmarkkinoilla ja että työvoiman kustannuksia ei poljeta alas epäterveellä maahanmuuttopolitiikalla, jossa ulkomaalaiset halpatyöntekijät vähitellen syrjäyttävät suomalaisen työmiehen ja -naisen paikkaa.
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.
Perussuomalainen Nuoriso hyväksyi kevätkokouksessaan Joensuussa uusia jäsenaloitteita koskien nuorisojärjestön maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia. Aloitteet ajankohtaistavat ja tiukentavat aiempaa linjaa, sillä moni aiemmista linjauksista on nyt jo toteutunut Orpon-Purran hallituksen toimesta. Uusina avauksina järjestö esittää vierastyöntekijämalliin siirtymistä työperäisessä maahanmuutossa, uusille ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille vuosittaista enimmäiskiintiötä sekä heidän perheenyhdistämistensä lopettamista.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.
Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
