

LEHTIKUVA
Pentti Oinonen: Talonpojan tappolinjan on loputtava
Ilman maaseutua ei olisi Suomea. Pääkaupungin metropolinkin ovat rakentaneet maaseudulta tulleet ihmiset. Tähän tiivistyi perussuomalaisten ryhmäpuheen kärki maaseutupoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa.
Aloitteen ajankohtaiskeskusteluun teki kuopiolainen kansanedustaja Pentti Oinonen, joka vaikutti viime vaalikaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja seuraa kotimaakunnalleen tärkeää aihepiiriä tiiviisti.
Keskustelu sattui erityisen osuvaan kohtaan, kun juuri oli saatu tietää, ettei EU myönnä tukea Suomen maitotiloille Venäjän vastapakotteiden aiheuttamien menetysten korvaamiseen. Myös keskustelua edeltänyt eduskunnan kyselytunti keskittyi maatalouskysymyksiin.
Keskittämisestä luovuttava
tietotekniikan avulla
Oinosen mukaan Suomen nykyinen maaseutu- ja maatalouspolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, sillä maaseudun palveluja on siirretty ja maataloushallintoa on keskitetty Etelä-Suomeen ja sen kasvukeskuksiin.
– Tästä suuntauksesta olisi pyrittävä pois ja keskityttävä hallintopalvelujen hajauttamiseen. Hallintopalvelujen keskittäminen pääkaupunkiseudulle tulisi lopettaa, sillä etätyöstä ja tietoliikenneverkoista on puhuttu jo 15 vuotta.
– Olisi aika siirtyä jo tekoihin. Tähän tulisi sekä nykyisen istuvan hallituksen että tulevien hallitusten kiinnittää enemmän huomiota. Palvelujen säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa, Oinonen tähdensi.
Ennakoitavaa politiikkaa
Oinonen peräsi hallitukselta ennustettavaa politiikkaa. Ensin pitäisi kunnostaa rapistuneet tiet liikennöitävään kuntoon.
– Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi elinkeinoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Me perussuomalaiset emme halua myöskään unohtaa maaseudun ikääntyviä ja iäkkäitä ihmisiä. Heille tulee taata oikeus elää ja asua maaseudulla niin pitkään kuin se on terveyden puolesta mahdollista, Oinonen vaati.
Byrokratia romauttaa
maatalouden
Oinosen mukaan epäonnistuneen maatalouspolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista.
– Maatilojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Tähän on vaikuttanut maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen, sekä EU:sta peräisin olevan sääntelyn että kansallisen lainsäädännön lisääntyminen. EU:n vetämää suurtilalinjaa on ajettu väärällä tukipolitiikalla. Seurauksena on ollut EU:n laajuista ylituotantoa, ja tuottajahinnat ovat romahtaneet kannattamattomalle tasolle, Oinonen syytti.
Maaseutua on ajateltava
uudella tavalla
Kansalaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja ydinpalvelut on lopetettu syrjäkyliltä lähes yksipuolisesti ilman, että koko seutuyhteisön tarpeita olisi arvostettu ja kuunneltu. Palvelujen lakkauttamislista on loputon: kyläkoulut, postipalvelut, poliisi.
– Meidän on ajateltava maaseutua täysin uudella tavalla. Maaseutu tulisi nyt ja tulevaisuudessa nähdä maamme voimavarana sekä monimuotoisena asuinympäristönä, jossa tuotetaan puhdasta GMO-vapaata lähiruokaa, Oinonen vaati.
– Suurta huolta maataloustuottajille aiheuttaa se, että unionin maatalousuudistuksen myötä Suomen saamat tuet tulevalle kaudelle 2014-2020 ovat voimakkaasti alenevia. Myös vuoden 2014 ylimenokauden osalta maksatukset voivat olla myöhässä, ja näin aiheuttaa ongelmia osalle viljelijöistä. Tämä ei ole suotavaa, sillä tuet ovat keskeinen osa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Surullisena esimerkkinä tästä on kuluneella viikolla EU:n tekemä päätös jättää suomalaiset maidontuottajat vaille EU-tukea. Vanha sanonta, talonpojan tappolinja on loputtava, pitää tänäkin päivänä paikkansa.
Koko Suomi pidettävä asuttuna
Oinonen muistutti, että metsä on ollut kautta aikojen Suomen hyvinvoinnin lähde ja vaurauden kivijalka.
– Sitä se voi olla myös jatkossa, kun ymmärrämme sen todellisen arvon. Valtiovallan toimet puolestaan ovat heikentäneet metsäteollisuutemme kilpailukykyä, koska teollisuuden alaa ei ole kuunneltu riittävällä vakavuudella, Oinonen arvosteli.
Perussuomalaiset vaativat jätevesiasetuksen pikaista kumoamista. Se on aiheuttanut kuluja sekä epätietoisuutta siitä, kuinka pitäisi toimia. Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti myös EU:n maataloustukien muutoksiin.
– Perussuomalaiset eivät pakon edessäkään suostu maaseudun autioittamiseen, Oinonen painotti.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.