

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perhesiteitä, avioliittoja suomalaisnaisten kanssa – irakilaisille myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia
Irakilaisille on myönnetty vuoden alusta jo lähes kolme kertaa enemmän oleskelulupia kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna. Turvapaikan saa kuitenkin entistä harvempi.
Vaikka varsinaisen turvapaikan saa entistä harvempi hakija, Maahanmuuttoviraston julkaisemista tilastotiedoista selviää, että vuoden 2017 tammikuun alusta toukokuun loppuun saakka irakilaiset ovat saaneet 468 oleskelulupaa.
Viime vuonna lupia myönnettiin 574
Toukokuun loppuun mennessä irakilaisille on tänä vuonna myönnetty 468 oleskelulupaa. Irakilaisten saamat oleskeluluvat ovat siten ainakin lukumääräisesti kasvussa, kun vertailukohdaksi otetaan vastaava ajanjakso viime vuodelta.
Vuonna 2016 irakilaisille myönnettiin tammikuun alusta toukokuun loppuun ajoittuvalla jaksolla vain 165 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Tuolloin kielteisiä päätöksiä tehtiin 39 kappaletta.
Huomionarvoista on, että koko vuoden 2016 aikana irakilaisille myönnettiin yhteensä 574 oleskelulupaa. Jos tämän vuoden linja jatkuu samanlaisena, Irakilaiset voivat saada vuonna 2017 lähes kaksi kertaa enemmän oleskelulupia kuin viime vuonna.
Turvapaikkapolitiikan tiukennukset näkyvät
Oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikka. Turvapaikka viittaa henkilölle myönnettyyn kansainväliseen suojeluun, eli henkilölle on myönnetty pakolaisasema. Tällöin oleskelulupa luonnollisesti saadaan myös. Maahanmuuttovirasto määrittelee aina, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös.
Irakilaisille myönnetyt turvapaikat ovat vähitellen kääntyneet laskuun perussuomalaisten hallituksessa ajamien turvapaikkapolitiikan tiukennuksien vuoksi. Tänä vuonna tammikuun ja toukokuun välisenä jaksona irakilaisille on myönnetty 724 turvapaikkaa, se on yli 500 vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.
Maahanmuuttovirasto on myös äskettäin muuttanut linjauksiaan Irakin turvallisuuden osalta, ja tämä on johtanut kielteisiin päätöksiin. Sellaisen on tänä vuonna saanut 1 278 hakijaa.
Oleskelulupa perhesiteen tai avioliiton perusteella
Oleskeluluvan voi saada monella eri perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskelulupa voidaan myöntää laajemminkin perhesiteen perusteella. Tällöin edellytetään yleensä joko vähintään kahden vuoden yhdessä asumista suomalaisen kanssa tai että oleskeluluvan hakijalla on yhteinen lapsi suomalaisen kanssa.
Suomen Uutiset kertoi toukokuussa, kuinka suomalaisnaiset ovat viime aikoina menneet erityisen innokkaasti naimisiin irakilaisten miesten kanssa. Vuonna 2016 tällaisia avioliittoja solmittiin 135 kappaletta.
Tilastotiedoista selviää, että trendi ei ole ainakaan laskussa. Pelkästään tämän vuoden aikana oleskelulupa irakilaiselle on myönnetty jo 52 kertaa sillä perusteella, että henkilö on ollut Suomen kansalaisen puoliso. Kun kyse on ollut yleisemmin perhesiteen perusteesta, lupa on myönnetty 453 kertaa.
Lumeliittojen osoittaminen vaikeaa
Oleskelulupakaan ei ole automaattinen, sillä Suomen viranomaisilla on aina mahdollisuus jättää oleskelulupa myöntämättä jos sen edellytykset eivät täyty. Toisinaan jopa avioliittoja solmitaan pelkästään oleskeluluvan saamisen vuoksi, jolloin aviopuolisoilla ei oikeasti ole tarkoituksena perheen perustaminen. Tällaisten niin sanottujen lumeliittojärjestelyjen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.
Turvapaikkapolitiikan kiristyksien lisäksi perussuomalaiset ovat muutenkin nostaneet kynnystä maahan pääsemiselle. Merkittävä muutos oli esimerkiksi viime vuonna ulkomaalaislaista poistettu humanitaarisen suojelun kategoria. Humanitaarinen suojelu olikin ainoastaan Suomen kansallinen käytäntö, jota ei edellytetä EU-lainsäädännön perusteella.
Oppositio vaati paperittomille oleskelulupia
Oppositiopuolueiden linja on aivan toisenlainen. Esimerkiksi maaliskuussa Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Ville Niinistö (vihr.) ja Antti Rinne (sd.) vaativat tilapäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saattoi aiemmin saada tilapäisen oleskeluluvan, jos käännyttäminen pakkotoimin osoittautui mahdottomaksi. Perussuomalaisten hallitustyöskentely on kuitenkin johtanut siihen, ettei laittomasti maassa oleville enää anneta oleskeluoikeutta vain siksi, että he eivät suostu poistumaan maasta.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Kansa ja perussuomalaiset samaa mieltä – ”Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei koko maailman sosiaalitoimisto”

Turvapaikanhakijoita ja paperittomia halutaan nyt kotiapulaisiksi – Savio: ”Vastuutonta keplottelua”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.