LEHTIKUVA
Hallituksen esitys perintö- ja lahjaveron alarajan nostamisesta herättää närää oppositiossa, joka jauhaa ideologista mantraa eriarvoisuudesta ja veropohjan rapautumisesta.
Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000:een ja lahjaveron alaraja 5 000:sta 7 500 euroon. Lisäksi koti-irtaimiston verovapaa määrä kasvaa 4 000 eurosta 7 500 euroon.
– Sukupolvenvaihdoshuojennusta laajennetaan niin, että se koskee myös alaikäisiä perillisiä, jos edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa. Myös viivästyskorkoa alennetaan, mikä helpottaa maksujärjestelyjä, perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki toteaa.
– Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä on askel oikeaan suuntaan mutta ei vielä riittävä. Perintö- ja lahjaverotus on monelle suomalaiselle kohtuuton rasite. Kun omaisuudesta on jo maksettu verot, sen hankintahetkellä on vaikea hyväksyä, että sama omaisuus verotetaan uudelleen perinnön yhteydessä. Tämä osuu erityisesti tavallisiin perheisiin ja pienyrittäjiin, jotka joutuvat joskus myymään perheyrityksen tai maatilan vain siksi, että verot saadaan maksettua.
Rintamäen mukaan opposition vastalauseissa toistuu sama kaava: pelottelu eriarvoisuudesta ja veropohjan rapautumisesta.
– Tämä on ideologista kritiikkiä, joka sivuuttaa sen tosiasian, että suomalaiset perheyritykset tarvitsevat helpotuksia. Hallitus ei ole tekemässä lahjaa rikkaille vaan korjaamassa epäoikeudenmukaisuuksia ja vahvistamassa kotimaista omistajuutta.
– Mielestäni perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan olisi oikeudenmukaisin ratkaisu. Se tukisi kotimaista omistajuutta, helpottaisi sukupolvenvaihdoksia ja vahvistaisi suomalaisen työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Nyt tehtävät kevennykset ovat hyvä alku, mutta ne eivät poista ongelmaa. Lisäksi on syytä varmistaa, että nämä rajat eivät jää kosmeettisiksi. Inflaatio syö alarajoja nopeasti, joten niitä on tarkistettava säännöllisesti, Rintamäki painottaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen ja Sami Savio iloitsevat esityksestä, joka keventää perintö- ja lahjaverotusta erityisesti pienten perintöjen ja lahjojen osalta vuoden 2026 alusta alkaen.
Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi erityisesti varakkaiden yrityssukujen perillisiä, Tuomas Niskakangas kirjoittaa (HS 8.3.2025). Sen sijaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla tulisi kalliiksi tavallisille suomalaisille. Perintöveron poistolla olisi todennäköisesti epätoivottuja kerrannaisvaikutuksia. Pahimmillaan ne haittaisivat asuntomarkkinoiden toimintaa ja johtaisivat suosittujen veroetujen poistumiseen. Tutkimustieto ei puolla siirtymistä perintöverotuksesta luovutusvoittoverotukseen.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sami Savio, Jari Ronkainen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 veroratkaisut keventävät työn verotusta laajasti painottuen pieni- ja keskituloisiin. Samalla hallitus yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa kannustimia.
Eduskunnan kyselytunnilla keskustan Markus Lohi kritisoi hallitusta suurituloisten veronalennuksista. Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi, että hallitus on kaikista sopeutus- ja säästötoimista huolimatta pystynyt alentamaan työn verotusta 1,8 miljardilla eurolla ja että suurin osa veronalennuksista kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Purra painotti myös ylimpien marginaalien laskun olevan kasvutoimi, joka asiantuntija-arvioiden mukaan pitkälti rahoittaa itse itsensä.
Kyselytunnilla oppositiopuolueet olivat kovin huolissaan siitä, keveneekö palkansaajan kukkaro lainkaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti, että tällä hallituskaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotus, työn verotus kevenee noin 1,8 miljardia euroa.
Helsingin Sanomat uutisoi perheiden keskimääräisiä elinkustannuksia mitanneesta tutkimuksesta. Sen mukaan lapsi kustantaa vanhemmilleen yli 6 000 euroa vuodessa ja yli 100 000 euroa täysi-ikäistymiseen mennessä. Kansanedustaja Onni Rostila esittää tietojen pohjalta ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen reilua nostoa ja perheverotuksen palauttamista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra listaa hallituksen esittämiä, merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen.
Hallitus esittää merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen. Esitykset on määrä antaa eduskunnalle syksyllä lausuntokierroksen jälkeen, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
