Perussuomalaiset Nuoret vaatii Suomea ottamaan käyttöön Viron mallin yritysverotuksessa. Kehysriihessä tehty päätös laskea yhteisöveroa oli oikeansuuntainen, mutta ei ratkaise verojärjestelmämme rakenteellisia ongelmia.
Viron mallissa yritykset maksavat veroja osingoista, mutta eivät yritykseen jätetyistä voitoista. Malli tukee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta sijoittaa voitot lyhentämättöminä yrityksen toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen, ja sitä kautta luoda lisää työpaikkoja ja verotuloja valtion kassaan.
– Vasemmistopuolueet ovat rähmällään suuryritysten edessä ja unohtaneet duunarit ja pienyrittäjät. Kehysriihessä tehdyistä päätöksistä hyötyvät eniten suuryritykset eivätkä pienyrittäjät, jotka ovat suomalaisen arjen sankareita, Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Samuli Voutila paheksuu.
Petri Kivikankaan, Satofumi Ushigamin ja Daichi Suzukin Tokion yliopistolle tekemässä tutkimuksessa Viron mallin yritysverotuksen havaittiin kasvattavan merkittävästi yritysten panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimuksessa myös todetaan, että malli ei aiheuttanut pitkällä aikavälillä verokertymän vähentymistä.
Suomessa on syntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana toistasataatuhatta uutta työpaikkaa erityisesti pk-sektorille. Perussuomalaiset Nuoret vaatii toimia, jotka edesauttavat työllistävien yritysten mahdollisuuksia toimia menestyksellisesti Suomessa. Yhteisöveron prosenttien siirrot suuntaan tai toiseen eivät auta pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi suomalainen yrityselämä tarvitsee Viron mallin kaltaisen rakenteellisen uudistuksen.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
