Perussuomalaisten uuden nuorisojärjestön vastavalittu puheenjohtaja Miko Bergbom Sastamalasta haluaa tehdä Perussuomalaisesta Nuorisosta Suomen vaikuttavimman nuorisojärjestön. Myös kuntavaaleihin on saatava mahdollisimman monta nuorta ehdokasta, koska nuoret ovat puolueen tulevaisuuden tekijöitä.
24-vuotias Miko Bergbom Sastamalasta lähti mukaan Perussuomalainen Nuoriso ry:n puheenjohtajakisaan, koska nuorisojärjestö tarvitsee nyt uuden alun ja Bergbom koki pystyvänsä auttamaan siinä. Melko tuoreena perussuomalaisvaikuttajana hänellä on intoa ja motivaatiota tehtävään, ja myös ystävien kannustus rohkaisi häntä lähtemään mukaan kisaan.
– Totta kai haluan myös kehittää nuorisojärjestöä ja sitä kautta koko puoluekenttää tulevaisuuden vaikuttajiksi ja tekijöiksi. Suurin tavoitteeni on tehdä Perussuomalaisesta Nuorisosta Suomen vaikuttavin nuorisojärjestö, mutta realiteetit on tunnustettava. Alussa tärkeintä on käytännön työ. Järjestölle on luotava ohjelmat ja perustettava piirit, Bergbom sanoo.
Tulevaisuuden vaikuttajat
Toinen tärkeä tavoite liittyy ensi vuoden kuntavaaleihin. On saatava ehdolle ja valtuustoihin mahdollisimman monta nuorta kuntavaikuttajaa, koska nuoret, 18-30-vuotiaat, ovat Suomen ja puolueen tulevaisuuden tekijöitä. Nuorisojärjestön piiristä nousevat tulevaisuuden puheenjohtajat, kansanedustajat ja kuntavaikuttajat.
– Nyt lähdetään rakentamaan uutta nuorisojärjestöä. Kutsun jokaisen kansallismielisen nuoren mukaan rakentamaan kanssamme tulevaisuuden Suomea, sanoo Bergbom.
Sananvapaus kuuluu länsimaiseen oikeusvaltioon
Bergbom liittyi perussuomalaisiin, koska katsoi puolueen ajavan niitä asioita, joita hän itsekin kannattaa. Bergbomille tärkeät teemat liittyvät muun muassa sananvapauden turvaamiseen, EU-kriittisyyteen ja maahanmuuttopolitiikan ongelmien korjaamiseen.
– Valtakunnansyyttäjä ja hallitus ovat pyrkineet rajoittamaan sananvapautta, joka on länsimaisen oikeusvaltion tärkeimpiä periaatteita. Kun lähdetään sille linjalle, että ihmisten mielipiteenvapautta rajoitetaan, se mielestäni vain lisää vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Valtakunnansyyttäjän tyyli, jossa ajojahdinomaisesti lähdetään syyttämään opposition edustajia, ei kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon, Bergbom painottaa.
Ei liittovaltiolle
Jo pidemmän aikaa on ollut nähtävillä kehityssuunta, jossa EU:ta ollaan viemässä kohti liittovaltiota ja Suomen oma päätösvalta lainsäädännössä ja valtionbudjetissa koko ajan kapenee. Suomi ei enää kykene riittävässä määrin päättämään omista asioistaan, vaan EU:n suurten jäsenmaiden, kuten Saksan ja Ranskan, edut jyräävät Suomen yli.
Perussuomalaisten pitäisi Bergbomin mielestä entistä terävämmin kirkastaa Suomen kansalle, että jos EU:ta ollaan lainsäädäntövallan kaventamisen myötä viemässä kohti liittovaltiota, pitäisi Suomen lähteä EU:sta pois.
– Suomen ei myöskään tulisi olla mukana koronatukipaketeissa, vaan meidän tulisi kaataa ne. Toisin kuin meille on sanottu, Italian kaltaisten maiden tuen tarve ei johdu koronasta, vaan huonosti hoidetusta taloudesta. Kyseessä on EU:n ja euron rakenteellinen ongelma. Euron voi saada toimimaan vain tulonsiirtounionin kautta, jota en toivo minä eivätkä perussuomalaiset, joten Suomen pitäisi lähteä eurosta, Bergbom toteaa.
Humanitaarinen maahanmuutto ei ole kenenkään etu
Maahanmuutto on Bergbomin mukaan sinänsä normaali ilmiö, jota ei pidä suoraan demonisoida, mutta viime vuosikymmeninä Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on ollut lähinnä kolmansista maista tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa, jonka jatkaminen ei ole sen enempää Suomen kuin maahanmuuttajienkaan etu.
Suomella ei ole varaa ylläpitää kallista sosiaaliturvajärjestelmää ryhmille, jotka eivät pysty riittävästi integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Integroitumisongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan rahalla, ja ne ovat jatkuneet yli sukupolvien.
– Suomi pienenä hyvinvointivaltiona pystyisi auttamaan paljon tehokkaammin paikan päällä, esimerkiksi kohdentamalla tukea suoraan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ylläpitämille pakolaisleireille, jotta ihmiset voisivat palata omiin kotimaihinsa. Kohdemaissa voisimme samalla rahalla auttaa yli kymmenkertaista määrää ihmisiä kuin mitä maksaa turvapaikanhakijan ottaminen Suomeen, Bergbom uskoo.
Lähimmäisenrakkaus, perhe ja isänmaa
Miko Bergbom kertoo olevansa perhekeskeinen ihminen, jolle tärkeitä arvoja ovat lähimmäisenrakkaus sekä se, että omalla perheellä on kaikki hyvin. Perhe on tärkein yksikkö, mihin ihminen voi hädän hetkellä turvautua. Myös omasta kotimaasta on pidettävä huolta. Suomen pitää ensin auttaa omaa kansaansa, jotta voimme sitten siirtää saamaamme hyvinvointia apua tarvitseville.
– Minulle tärkeää on myös mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen huomannut yhteiskunnassa sellaista suuntausta, että mahdollisuuksien tasa-arvosta halutaan siirtyä lopputuloksen tasa-arvoon, missä menestykseen eivät vaikuttaisi koulutus ja työ, vaan sukupuolen, etnisyyden tai seksuaalisen suuntauksen kaltaiset asiat ajaisivat niistä ohi, Bergbom pohtii.
Poliittinen ura alkoi somevaikuttamisesta
Vuonna 1996 syntynyt Miko Bergbom syntyi Nokialla, mutta on elänyt käytännössä lähes koko ikänsä Sastamalassa. Hän on opiskellut rakennusmaalariksi ja työskentelee rakennusalan perheyrityksessä sekä työntekijän että toimitusjohtajan rooleissa.
Hän on myös hyvin aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja, joka on tehnyt paljon politiikkaa omalla YouTube-kanavallaan. Tubettamisen lisäksi Bergbomille rakas harrastus on kitaransoitto.
– Videoiden tekeminen sosiaaliseen mediaan oli se startti, mitä kautta lähdin politiikkaan ja perussuomalaisiin mukaan. Puolueen vaikuttajia oli minuun yhteydessä videoideni pohjalta, mikä oli mielestäni hyvin positiivista, sanoo Bergbom.
