– Talousarvio antaa vain näennäisesti toiveikkaan kuvan tulevasta. Todellisuudessa kaupungin velkaantuminen on lähtenyt hallitsemattomalle uralle. Vuoteen 2035 mennessä kaupungin lainakannan arvioidaan lähes nelinkertaistuvan yli 4 900 euroon per asukas. Tämä ei ole kestävää taloudenpitoa, vaan hälytysmerkki, toteaa Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutettu Mika Merano.
Perussuomalaiset nostaa esiin myös kaupungin alati kasvavat avustukset, joiden jakoperusteet ovat epäselviä ja poliittisesti värittyneitä. Kolmannen sektorin tukeminen ei saa muodostua rinnakkaiseksi hallintohimmeliksi, jota ei voida kyseenalaistaa.
– Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa ”resurssit” ja ”yhdenvertaisuus” ovat muuttuneet taikasanoiksi, joilla perustellaan verovarojen holtitonta käyttöä. Kansalaisjärjestöjen tukijärjestelmä kaipaa läpinäkyvyyttä ja selkeää vaikuttavuusarviointia, perussuomalaiset linjaa.
Ideologinen linja kasvattaa ongelmia
Talousarvion suurimpia puutteita ovat kaupungin palvelutarpeiden virheellinen arviointi sekä väestörakenteen muutoksen vaikutusten vähättely. Väestönkasvu perustuu yhä enemmän vieraskielisten määrän kasvuun, mikä ei näy verotuloina, mutta kuormittaa erityisesti varhaiskasvatusta, opetusta ja sosiaalipalveluja.
– Helsingissä on jo nyt alueita, joilta suomalaiset lapsiperheet muuttavat pois, koska palvelut pettävät. Talousarvio ei tarjoa uskottavaa ratkaisua tähän kehitykseen, vaan jatkaa ideologista linjaa, joka kasvattaa ongelmia, muistuttaa perussuomalaiset.
Perussuomalaiset nostaa esiin myös huolen suomen kielen asemasta Helsingissä. Talousarvion linjaus englanninkielisen asioinnin turvaamisesta uhkaa entisestään heikentää kielen asemaa.
– Jos suomen kieli marginalisoituu pääkaupungissa, sen vaikutukset näkyvät koko kansakunnan eheydessä. Suomen kieltä on puolustettava, ei ajaa alas hallintopäätöksillä, muistuttaa Merano.
Helsinki tarvitsee taloudellista realismia
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan talousarviossa on useita keskeisiä puutteita. Velkaantumisen hillintään ei ole esitetty konkreettisia toimia. Avustusjärjestelmä on läpinäkymätön ja poliittisesti vinoutunut. Palvelutarpeiden arviointi ei perustu todelliseen väestökehitykseen. Yhdenvertaisuuslinjauksia tehdään ohi lainsäädännön hengen. Suomen kielen asemaa ei suojata vaan heikennetään tietoisesti. Kaupungin ydintoiminnot jäävät taka-alalle ideologisten hankkeiden varjoon.
Perussuomalaiset katsoo, että Helsinki tarvitsee talousarvion, joka ei perustu kauniisiin korulauseisiin vaan taloudelliseen realismiin, selkeään priorisointiin ja toimivien peruspalveluiden turvaamiseen. Tämän vuoksi perussuomalaiset esitti valtuuston kokouksessa talousarvion palauttamista valmisteluun.