LEHTIKUVA
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Valiokuntavastaava Petri Huru muistutti, että metsien kasvu, tuholaiset ja sääilmiöt vaikuttavat hiilinieluihin tavoilla, joita ei voida poliittisilla päätöksillä hallita.
– On kestämätöntä sitoa Suomen ilmastopolitiikka epävarmoihin laskentamalleihin ja luonnonvoimien armoilla olevaan maankäyttösektoriin. Suomen metsistä valtaosa on yksityisessä omistuksessa, joten jos metsien käyttöä rajoitetaan, puututaan merkittävällä tavalla yksityiseen omaisuuteen ja heikennetään omaisuudensuojaa. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että kotimainen energia, metsätalous ja maatalous turvaavat Suomen huoltovarmuutta eivätkä vaarannu EU:n ylisääntelyn takia, Huru painotti.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä nosti esiin, että kasvava ja hoidettu metsä sitoo hiiltä tehokkaasti ja kestää paremmin tuholaisia ja myrskyjä. Sen sijaan ikääntynyt metsä, jonka kasvu on hidastunut tai pysähtynyt, voi kääntyä jopa päästölähteeksi.
– Metsät muodostavat taloutemme perustan. Hyvin hoidettu metsä sitoo hiiltä, tuottaa työpaikkoja ja turvaa aluetalouksien elinvoimaa. Ilmastopolitiikassa on tunnustettava tämä tosiasia eikä kohdistettava rajoituksia, jotka vievät leivän tuhansilta suomalaisilta, totesi Jorma Piisinen.
Koska Suomi on metsäinen maa, EU:n sääntely kohdistuu tänne monia muita jäsenmaita ankarammin. Tämä luo painetta perusteettomiin hakkuurajoituksiin, jotka heikentäisivät metsätalouden kilpailukykyä ja siten uhkaavat työpaikkoja. Samalla maatalous nähdään liian yksipuolisesti vain päästölähteenä.
– Viljelijöiden tilanne on jo nyt kriittinen. Jos heidän kannettavakseen asetetaan uusia ilmastorasitteita, vaarana on kotimaisen ruoantuotannon romahtaminen. Meidän on pidettävä huolta siitä, että suomalainen ruoka pysyy kauppojen hyllyillä ja huoltovarmuus säilyy, varoitti Sara Seppänen.
Perussuomalaiset korostivat myös, että maatalouden kannattavuuden parantamiseen on keskityttävä sen sijaan, että maataloudelle asetetaan uusia ilmastopolitiikkaan liittyviä rajoitteita. Nykyisessä tilanteessa kotimaisen maatalouden turvaaminen on myös huoltovarmuuskysymys.
– Ilmastopolitiikan on oltava myös sosiaalisesti hyväksyttävää. Ei voida vaatia, että tavalliset suomalaiset maksavat lisää ruoasta, energiasta ja liikkumisesta epävarmoihin laskelmiin perustuvan politiikan takia. On ensisijaisesti ajateltava kansalaisten arjen kustannuksia, korosti Merja Rasinkangas.
Perussuomalaiset katsovat, että ilmastopolitiikan tulee keskittyä niihin päästöihin, joita voimme aidosti hallita – ei luonnonolosuhteiden satunnaisuuteen, epävarmoihin malleihin tai Suomen metsien käyttöä rajoittaviin sääntöihin.
– Keskeinen kysymys on, mitkä ovat parhaat keinot turvata kotimainen maa- ja metsätalous, omavaraisuus ja huoltovarmuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Näihin hallituksen on löydettävä ratkaisut, valiokuntaryhmä linjaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilmastonsuojelu voi olla tuloksellista vain, jos se yhdistää yhteiskuntaa jakamisen sijasta. Tavoitteeksi asetettu 1,5 asteen raja on saavutettavissa saksalaisarvion mukaan pelkästään porvarillisen keskustan tuella. Kieltojen ja syyllistämisen sijasta ihmisille on tehtävä tarjouksia, jotka ovat myös heidän intressissään.
Talousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kattavana. Mietinnössä on tuotu esiin myös selkeitä kehittämistarpeita Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat talouskasvun välttämättömyyttä Suomen kehityksen kääntämiseksi kohti parempaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sara Seppänen ja Antti Kangas ottavat vahvasti myönteisen kannan hallituksen esitykseen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus tukee suomalaista perhemetsätaloutta, lisää puun tarjontaa ja vahvistaa kotimaista omistusta tilanteessa, jossa ulkomainen ja institutionaalinen metsäomistus on kasvussa.
Perussuomalaiset näkevät, että vallitsevassa maailmanajassa kansallinen etu on asetettava talous- ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteitä ovat omavaraisuuden ja huoltovarmuusnäkökulmien lisäksi myös politiikkatoimet, joilla teollisuutta pyritään edistämään suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Geopolitiikka ja turvallisuus nousevat keskiöön.
Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.
Jo vuosikausien ajan Yleisradio on pitänyt linjanaan, että ”väestönvaihto”-sanan käyttäminen on varma merkki äärioikeistolaisesta salaliittoteoriasta. Tämä näkemys on itsessään kiistanalainen, mutta Ylen uuden tulkinnan mukaan nyt myös ”väestön vaihtuminen”-sanojen käyttäminen tarkoittaa tukea äärioikeistolaiselle salaliittoteorialle. Termiä on aiemmin pidetty neutraalina ja Yle käyttää sitä itsekin. Valtiovarainministeri Riikka Purra syyttää nyt Yleä valehtelusta. Sosiaalisessa mediassa Ylen uutistoimituksen uusi linjaus herättää suurta kummastusta. Erityisavustaja Matias Turkkila kirjoittaa.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Maahanmuuttajia on majoitettu arvokiinteistössä Tampereen Pyhäjärven rantatontilla noin vuoden ajan. Tamperelainen kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on tiedosta tyrmistynyt.
Ukrainalaisen pakolaisnaisen julma surma on järkyttänyt ihmisiä Yhdysvalloissa. Oikeistolaiset ovat huolissaan mustan miehen silmittömästä väkivallasta nuorta naista kohtaan. Vasemmistolaiset puolestaan ovat huolissaan rasismista: heidän mukaansa veriteko johtuu mistä tahansa muusta kuin demokraattien ajamasta löyhästä rangaistuslinjasta. Suomen media taas yrittää kehystää presidentti Trumpin pahantekijäksi.
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Monet poliitikot oikealta vasemmalle - ja myös mediassa esiintyvät tutkijat hokevat viikosta toiseen, kuinka maahanmuuton lisääminen muka olisi välttämätöntä julkisen talouden rahoittamiseksi. Kelan tuoreet luvut vieraskielisten osuudesta tukien saajina kuitenkin paljastavat karun todellisuuden maahanmuuttolobbarien puheiden takana.
