Perussuomalaiset ja muslimit etsivät sopuisaa yhteyttä toisiinsa perjantaina aivan uudella tavalla. Helsingin perussuomalaiset nuoret saapuivat Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeijaan kutsuttuina vieraina seuraamaan rukoushetkeä ja kuulemaan yhdyskunnan toiminnasta ja ajatuksista. Joukkoa johti Helsingin nuorten piirin tuore puheenjohtaja Jarmo Keto.

Taloon mennään talon tavalla

– Idean keksivät jo syksyllä edellinen puheenjohtaja Toni Ahva (ps) ja Ylen toimittaja ja keskustapuolueessakin vaikuttava Abdirahim Hussein. Alunperin aioimme viedä Jussi Halla-ahon moskeijaan, mutta yhdyskunta sanoikin, ettei Halla-aho pääse. Päätimme kuitenkin tulla, sillä kanssakäyminen on paras tapa lisätä maltillisuutta molemmin puolin. Meistä ei tule muslimeita eivätkä he muutu perussuomalaisiksi, mutta se ei ole tarkoituskaan, Keto totesi.

Hän korostaa, että vaikka perussuomalaiset nuoret suhtautuvat maahanmuuttoon kriittisesti, he ovat myös maltillisia: se on tärkeä arvo jota pitää vankistaa. Kutsu on myös aivan erityinen, koska nyt mentiin kutsujan pyhään paikkaan. Eteisessä riisuttiin kengät jalasta, kuten moskeijassa kuuluu tehdä.

– Menemme nyt kuin toisen ihmisen kotiin. Teemme nyt kuin talossa on tapana, aivan kuin mekin haluamme, että toimitaan maassa niin kuin maassa on tapana, Keto puntaroi.

Kahden tunnin sukellus ihan toiseen kulttuuriin

Illan puheenjohtajana toimi toinen idean isistä Abdirahim Hussein. Hän vastasi kysymykseen, miksi tilaisuus järjestettiin juuri moskeijassa.

– Ideana on, että tulette kahdeksi tunniksi täysin sisälle muslimien kulttuuriin erilleen tavallisesta suomalaisesta kulttuurista – koette tämän paikan kaikilla aisteillanne katsoen ja kuunnellen, jopa tuoksut ja mautkin, Hussein kertoi.

Vaikka yhteisymmärrystä haetaankin, Keto totesi keskustelun lähtökohdan liittyvän arvojen erilaisuuteen.

– Jos Suomessa on jossain vastakkaisuutta, niin se on tämän pöydän välillä. Mutta on tärkeää, että me olemme kaikki maltillisia. Se on hyvä asia itsemme ja yhteiskunnan kannalta. Paras keino edistää maltillisuutta on avoin vuoropuhelu. Sitä tahdomme edistää, Keto totesi.

Tataarit perustivat ensimmäiset yhteisöt

Suomen islamilainen yhteisö on ensimmäinen maahanmuuttajien perustama yhteisö kahden vanhan tataarien yhteisön jälkeen, jollaisia on Helsingissä ja Tampereella. Se perustettiin vuonna 1986, jäseniä oli aluksi noin 200, nyt heitä on jo 1500. Sen jälkeen on perustettu useita muitakin islamilaisia yhteisöjä. Nimestään huolimatta yhdistys ei edusta koko maan muslimeita.

Opetetaan kieliä ja monta muuta asiaa

Yhdistykseen kuuluu myös jäseniä useista kansallisuuksista ja siellä puhutaan useita kieliä, kuten suomea, arabiaa ja useita Keski-Aasian kieliä. Lönnrotinkadulla sijaitseva Rabita-moskeija on avattu käyttöön vuonna 1998. Se on vaoinna joka päivä. Joka arkipäivänä sen viiteen rukoukseen osallistuu yhteensä vähintään 120 ihmistä, perjantaina noin 300, viikossa noin tuhat ja vuodessa noin 48 000.

Moskeijaan kuuluu rukoustilojen lisäksi myös kokous-, neuvottelu- ja opetustiloja ja kirjasto sekä peseytymistilat, sillä rukoukseen täytyy mennä puhtaana.

Laajaa opetusta

Yhteisö myös opettaa suomea, arabia, ingushiaa, somalia ja muita kieliä sekä uskontoa, kotouttamista, terveystietoa ja monia muita asioita. Yhteisö on julkaissut 60 kirjaa. Yhteisön piirissä on myös islamilainen päiväkoti 3-6-vuotiaille lapsille, joille on monia omakielisiä opettajia, vaikka lapset puhuvatkin keskenään enimmäkseen suomea.
Imaami Anas Hajjar ja muut oppineet myös sovittelevat ja neuvovat ihmisiä esimerkiksi avioliittoon tai sopimuksiin riittyvissä kriiseissä, voipa apua hakea lapsikin, jolla on vaikeaa vanhempiensa kanssa. Moskeijassa myös vihitään avioliittoon. Sinne voivat tulla myös muut kuin muslimit esimerkiksi keskustelemaan uskonnosta tai jos haluaa kääntyä islamin uskoon.

Imaami opettaa ja keskustelee rukouksen jälkeen myös ajankohtaisista asioista, kansainvälisistä tai poliittisistakin, jos halukkaita kuulijoita löytyy. Moskeijassa vierailee myös ulkomaisia puhujia. Yhteisö edustaa islamin maltillista suuntausta.

Imaami Hajjar on kotoisin Syyrian Damaskoksesta ja kovasti huolissaan kotimaansa omaisista. Helsinkiin hän tuli opiskelemaan lääketiedettä 26 vuotta sitten, imaamin tehtävä avautui sijaisuuksien kautta.

Naisten asemasta keskusteltiin

Tilaisuudessa keskusteltiin myös joistakin perussuomalaisten nuorten mielestä tärkeistä asioista, joissa heidän mielestään on islamilaisessa kulttuurissa moittimista, kuten naisen asemasta.

Kysyttiin, miksi naisilla täytyy olla oma sisäänkäynti ja miksi naiset rukoilevat eri kerralla? Vastaus kuului, että naiset voivat tulla myös miesten rukoukseen, mutta rukouksen tapa on fyysinen, siinä kumarrutaan syvään, mikä altistaa naiset miesten katseille, siksi naiset rukoilevat joko erikseen tai miesten takana.

Miksi musliminainen ei voi avioitua ei-muslimin kanssa, vaikka toisin päin se käy? Imaami Hajjar vastasi, että sillä suojellaan naista. Koraani kieltää muslimimiestä käännyttämästä vaimoaan ja jopa vaatii häntä viemään vaimoaan kirkkoon kristilliseen palvelukseen. Avioliitossa mies on kuitenkin aina pää ja kristinuskossa ei vastaavaa käännyttämisen kieltoa ole. Se asettaisi musliminaisen alisteiseen asemaan, Hajjar selitti.

Vakavampi asia oli ympärileikkaus. Yhdistyksen jäsenet korostivat, että naisten ympärileikkaus liittyy paikalliseen kulttuuriin Itä-Afrikassa, ei uskontoon. Opettaja Suad Onniselkä sanoi, ettei Suomessa syntyneillä muslimeilla ole tavattu ympärileikkausta. Hän korosti, että naisten ympärileikkaus on rikos ja jos sellaista Suomessa ilmenee, hän ilmoittaisi asian rikoksena.

Tilaisuudessa esitettiin toinenkin tilastollinen arvio, jonka mukaan seitsemän kymmenestä Suomen somalitytöstä olisi ympärileikattu. Onniselkä kysyi, millaiseen tilastoon tuo perustuu, vastaus oli, että kyseessä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuodelta 2012.

– Minulla on viisivuotias tyttö ja herra paratkoon häntä, joka häneen kajoaisi, Abdirahim Hussein totesi.

Keskustelu jatkuu vielä. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on kutsunut Suomen islamilaisen yhdyskunnan vastavierailulle puoluetoimistoon ja kutsuun on vastattu myönteisesti.

Veli-Pekka Leskelä