

Antti Aimo-Koivisto, Arkistokuvaa
Perussuomalaiset: Kehitysapu enemmän vapaaehtoiselle pohjalle
Kehitysapuun täytyy saada uudenlaisia toimintatapoja. Vapaaehtoisuuden osuutta täytyy lisätä. Näin arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmä eduskuntakeskustelussa, joka käsitteli hallituksen selontekoa kehityspolitiikan vaikuttavuudesta. Perussuomalaisten puheenvuoron piti eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Maria Lohela. Tämä oli ensimmäinen vastaava selonteko, joka kehitysavusta on tehty.
Kehitysapu voi passivoida
Lohela totesi kehitysavun herättävän tunteita puolesta ja vastaan.
– Toisten mielestä kehitysapu on tehotonta ja passivoi avunsaajia haitaten avunsaajamaiden todellista kehittymistä, Lohela totesi.
– Perussuomalaiset on hahmottelemassa vaihtoehtoista mallia kehitysavun rahoittamiseksi. Malli julkaistaan hieman myöhemmin. Sen ytimessä on ulkoministeriön hallinon alle perustettava kehitysapurahasto, jonka rahoittamisesta kansalaiset kantavat osan vastuusta, Lohela kertoi.
Suunta vapaaehtoisuuteen
– Mielestämme valtio voi hyvin kannustaa kansalaisia tukemaan kehityssapua. Valtion budjetista voidaan ottaa pohjarahoitus kehitsapurahastoon. Lisäksi valtio voi tarjota veroporkkanan niille, jotka sijoittavat rahastoon. Mutta sen jälkeen valtion rooli pienenee ja keskiöön tulevat yksittäiset kansalaiset. Jos jonkun mielestä kehitysapua annetaan liian vähän, silloin on katsottava peiliin, lahjoitettava enemmän ja ehkä innostettava muita tekemään samoin, Lohela visioi.
Taloutta kehitettävä
Perussuomalaisten mielestä valtion täytyy tehdä kansainvälistä yhteistyötä sellaisten sopimusten muodossa, jotka parantavat kehitysmaiden mahdollisuuksia menestyä taloudellisesti.
– Yksi iso kokonaisuus, jonka perussuomalaiset haluaa tuoda tähän keskusteluun, on pääomapako kehitysmaista. Rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin katoaa noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa. Monet tutkijat pitävät pääomapakoa suurimpana esteenä köyhien maiden kehitykselle. Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja verokikkailu vievät kehitysmailta kipeästi kaivattuja tuloja, Lohela painotti.
Vasemmisto ja vihreät vastustivat esitystä
Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomioi vastauspuheessaan, että kehitysavun muuttamiseen tähtäisi ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä.
– Esityksen mukkaan vain osa kehitysavun budjetista maksettaisiin valtion budjetista. Esityksen tarkoitus on alentaa kehitysavun määrää, vaikka verohelpotusmahdollisuus olisi mukana. Olen huolissani siitä: se lisäisi tulevaisuuden suunnittelun epävarmuutta rahoituksen määrän epävarmuuden vuoksi, Haavisto totesi.
– Mutta Lohelan huoli kehitysmaiden pääomapaosta ja muista talousvaikutuksista olivat aiheellisia huomioita, Haavisto totesi.
Myös SDP:n ryhmäpuhuja Ilkka Kantola epäili yksityisten kansalaisten intoa kantaa vastuuta kehitysavun rahoituksesta vapaaehtoisesti.
Lohela sanoi, että kansalaisten verotettavalla rahallakin on rajansa. Muiden leikkausten ohessa olisi sopiva aika miettiä tämänkin miljardiluokan menoerän jakamista uudella tavalla.
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Silvia Modig vastusti perussuomalaisten esitystä ja sanoi, ettei hallitus voi vetäytyä kehitysavun päävastuusta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.