
Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Puoluesihteerit Asmo Maanselkä ja Riikka Slunga-Poutsalo. / LEHTIKUVA
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat sopineet Varsinais-Suomen vaalipiirin vaaliliitosta kevään 2019 eduskuntavaaleissa.
– Perussuomalaisilla on pitkät perinteet teknisestä vaaliyhteistyöstä kristillisdemokraattien kanssa. Perinne jatkuu nyt Varsinais-Suomessa, ja on varmasti kummankin osapuolen äänestäjien kannalta hyvä ratkaisu, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) toteaa.
– Olen iloinen vaaliliiton mahdollistumisesta. Vaaliliitot johtuvat Suomen epätasa-arvoisesta vaalijärjestelmästä, jossa ei ole puolueen ääniä paremmin huomioivaa tasauspaikkajärjestelmää, kuten esimerkiksi Ruotsissa, kommentoi puolestaan puoluesihteeri Asmo Maanselkä (kd.).
Perussuomalaiset asettavat 14 ehdokasta ja kristillisdemokraatit 3. Tavoitteena vaaliliitolla on neljä paikkaa. Vaaliliitto on luonteeltaan tekninen. Piirijärjestöillä ei ole yhteisiä poliittisia tavoitteita. Molemmat puolueet päättävät itsenäisesti ehdokasasettelusta.
Puhaanjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) nosti asian esiin torstain Tuumaustunnilla.
– On korostettava, että vaaliliitot eivät ole ideologisia vaan käytännöllisiä. Kumpikin osapuoli katsoo todennäköisesti hyötyvänsä vaaliliiton tekemisestä. Toisaalta on kuitenkin selvää, että vaaliliittokumppanin on oltava perusarvoiltaan ja tavoitteiltaan suunnilleen samalla kartalla kuin oma puolue. Vaaliliittoonhan sisältyy aina tietty riskimomentti, ja on tärkeää, että jos riski realisoituu, omalle puolueelle annettu ääni ei silloinkaan mene täysin toisenlaista maailmankuvaa edustavalle ehdokkaalle, Halla-aho kertoi.
Hän totesi myös, että vaaliliitoista on käyty eräiden puolueiden kanssa keskusteluja myös muissa vaalipiireissä, mutta tällä hetkellä niistä ei ole mitään ilmoitettavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.

Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää