Perussuomalaiset: kuntauudistus uuteen valmisteluun

Hallitus antoi eduskunnalle tänään keskiviikkona hallituksen esityksen kuntarakenneuudistukseksi.

Perussuomalaisten ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pirkko Mattila perusteli hallituksen haluttomuutta ottaa kuntauudistus parlamentaariseen käsittelyyn kokoomuksen itsekkyydellä:

– Politiikkaa. Kokoomus halusi uudistaa oman mallin mukaan tekemättä kompromisseja. Hallitusneuvottelukysymys.

Miksi on sitten olisi ratkaisu siihen, että sote- ja kuntauudistus voisivat toimia käsi kädessä?

– Pitäisi järjestää yhdessä nämä kaksi isoa uudistusta, vaatii kunta-asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Mattila.

Mattila epäili jopa, että hallitus on ajanut kunnat tuhon tielle:

– Hallitus ei ehkä halua tuhota kuntia, mutta haluaa keskittää niitä. Haja-asutusalueen kohtalo on huolestuttava.

Kuntakartta tulee hallituksen tahtoman myllerryksen seurauksena näyttämään aivan toiselta kuin se on nyt. Mattilan mukaan uudistuksesta seuraa, että kuntien määrä tulee vähenemään rajusti. Hän ei kuitenkaan usko pakkoliitoksiin, taloussyistä.

– Pakkoliitoksiin tuskin mennään. Jos taloutta näin kiristetään, ei vaihtoehtoja mitä ilmeisimmin jää. Valtuustot ”osaavat” tehdä sitten päätöksiä. Vaikka pakkohan se silloin on, ennustaa kansanedustaja Mattila.

Hallitus vei kehitysriihipäätöksillään kunnilta nettona 90, jopa 400 miljoonaa euroa tuloja. Tämä ei voi Mattilan olla vaikuttamatta kuntien tulevaisuuteen.

– Kehysriihi vei ns. riihikuivaa rahaa kunnilta. Tämä tarkoittaa kunnallisveron korotuksia, mikäli hallitus ei lisää esimerkiksi veronkanto-oikeutta kunnille.

Kuntauudistuksen suhteellisen sopuisaan etenemiseen on Mattilan mukaan olemassa mahdollisuus:

– Kuntauudistus parlamentaariseen valmisteluun, koska tällöin saadaan kuntien valtuustot sitoutumaan paremmin uudistukseen. Hallituspuolueiden edustajia ja oppositiopuolueiden edustajia on kuntien ja kaupunkien valtuustoissa.

Mahdollisen metropolihallinnon on oltava ehdottoman kansanvaltainen ja laaja-alainen niin, että kunnat edelleen hoitavat osa niillä nykyisin olevista tehtävistä ja metropolilla on omat tehtävänsä, sanoo Mattila.

– Metropolihallinnon on huolehdittava maankäytöstä asumisesta, liikenteestä, ympäristöstä, ennen muuta jätehuollosta, toisen asteen koulutuksesta, kilpailukykypolitiikasta ja väestösuunnittelusta.

– Metropolihallinto ei välttämättä tarvitse omaa veroa vaan kunnilta siirtyvät tehtävät tuovat mukanaan niin tarvittavat varat, samoin kuin valtiolta metropolille riittävät varat. Metropolihallinnon on myös annettava kunnille mahdollisuus pysyä itsenäisinä jos ne niin tahtovat, kuittaa Mattila.

Perussuomalaisten kuntauudistuspolitiikan hallintovaliokunnan puheenjohtaja linjaa seuraavasti:

– Meidän linja se, että ensin tulisi ratkaista kuntien menot – onko rakenteissa joitain saavutettavia säästöjä. Emme leikkaisi valtionosuuksista näin paljon.  Mietittävä on, voisiko veronkanto-oikeutta laajentaa niin, että jotkut valtiolle maksettavat verot tulla kunnan kassaan.