
Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Yliopiston tarkoituksena on parantaa ”aliedustettujen” opiskelijaryhmien edustusta näissä koulutusohjelmissa. Ylen uutisen perusteella kyse on positiivisesta syrjinnästä, jossa tietty osuus opiskelupaikoista on korvamerkitty vieraskielisille hakijoille.
– Tällainen niin sanottu positiivinen syrjintä korkeakoulujen yhteishaussa olisi älyvapaata toimintaa, jolla yliopisto luultavasti karsii parhaimmat hakijat pois, katsoo Perussuomalaisten Opiskelijoiden puheenjohtaja Matias Päivä.
Vastaavanlaisia kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on kokeiltu myös Ruotsissa. Siellä yliopistoista lakkautettiin vastaavanlaiset kiintiöt maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, kun eräät tavallisessa hakukiintiössä ilman opiskelupaikkaa jääneet haastoivat yliopiston oikeuteen syrjinnästä.
Heidän pääsykoetuloksensa olivat parempia kuin kenelläkään maahanmuuttajataustaisten kiintiön kautta yliopistoon päässeellä opiskelijalla, mutta he itse jäivät siitä huolimatta ilman opiskelupaikkaa. Ruotsalainen oikeusistuin totesi yliopiston käytännön syrjiväksi.
– On selvää, että myös Jyväskylän yliopiston suunnitelma vieraskielisten omasta hakuväylästä tulee johtamaan kantasuomalaisten hakijoiden syrjintään. Suomessa vieraskielisten tulee opetella suomea eikä turvautua tällaisiin ohituskaistoihin, toteaa Perussuomalaisten Opiskelijoiden varapuheenjohtaja Teemu Lahtinen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Dosentti Arto Selkälä kysyy Uuden Suomen puheenvuorossaan: "Haluammeko kulttuurituotteiden kieltämiseen, kielellisten ilmaisujen sensurointiin ja viime kädessä yksilön itseilmaisun rajoittamiseen tähtäävien arvojen leviävän yhä laajemmalle, vai haluammeko sen sijasta edistää länsimaista yksilön vapauteen ja valistuksen arvoihin perustuvaa kulttuuria?"


Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Perussuomalainen Nuoriso vastustaa opetushallituksen työryhmän esitystä lisätä katsomuksellinen islamin uskonnon koe ylioppilaskirjoituksiin. Nuorisojärjestö katsoo, että toteutuessaan tämä edistäisi suomalaisen yhteiskunnan islamisaatiota, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen.
Viikon suosituimmat

Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää