Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Tästä ei pitäisi kenelläkään olla mitään epäselvyyttä. Näin aloitti perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström ryhmäpuheenvuoronsa eduskunnan työllisyyskeskustelussa.
Hallitus vastasi keskiviikkona opposition yhteiseen työllisyyspoliittiseen välikysymykseen. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) väisteli vastuuta korostamalla Euroopan laajuisen talouskriisin syvyyttä ja Suomen elinkeinorakenteen rajua muutosta. Sen hän myönsi, etteivät hallituksen työllisyystavoitteet ole täyttymässä.
Kataisen vastahyökkäys
Katainen käynnisti vastahyökkäyksen, jossa hän kehui luottamuksen Suomen talouteen säilyneen.
– Suomalaiset yritykset ovat säilyttäneet tulevaisuudenuskonsa ja pitäneet kiinni työvoimastaa niin hyvin kuin ovat pystyneet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi noudatettu oppositiolta tässä salissa kuultua ”letkut irti”-linjaa eurokriisin hoidossa. Silloin olisimme antaneet euroalueen hajota ja pankkijärjestelmän kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohjakosketuksen kautta. Jälki olisi kansalaisten kannalta merkittävästi rumempaa kuin nyt, myös meillä, Katainen väitti.
Katainen myönsi, etteivät hallituksen työllisyystavoitteet ole täyttymässä.
Lindströmin motitus
Lindström ei tästä häkeltynyt. Hän muistutti hallituksen tavoitteista: työllisyysaste piti nostaa 72 prosenttiin, työttömyys alentaa viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
– Hallituksen alkukausia lukuunottamatta maamme työllisyys on heikentynyt, ei parantunut. Työttömyysasteemme on jo 9,5 prosenttia ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet merkittävästi. Onkin pitkään ollut täysin selvää, että ilman politiikan muutosta hallitus ei pääse lähellekään tavoitteitaan. Tästä huolimatta hallituksen talouspolitiikan iso linja ei ole muuttunut. Työttömyyden torjunta ei ole ollut kovin korkealla hallituksen tärkeysjärjestysksessä, Lindström linjasi.
Perussuomalaisten keinot yrittäjyyden kasvuun
Lindström korosti Suomen kuuluvan talouskasvultaan samaan rupusakkiin Kyproksen ja Kreikan kanssa. Samaan aikaan hallitus väittää, että työ on tehty ja Suomen kurssi käännettiin kehysriihessä. Tällä perustellaan ministerien pakoa kotikonnuilta Brysseliin.
Miksi hallitus ei hyödynnä perussuomalaisten keinoja?
– Esimerkiksi energiapolitiikkamme rakenneuudistusta? Lopetetaan venäläisiä hyödyttävä energiapolitiikan teko ja otetaan tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Maassamme on energiatuotteille 8,5 miljardin edestä kysyntää, Lindström muistutti ja vaati poistamaan tämän byrokraattiset esteet. Se toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Hän esitti myös aloittavien ja kasvavien yritysten tukemista veroteitse: ALV:n alaraja pitäisi nostaa 20 000 euroon ja sen huojennusalueen katto 40 000 euroon. Lupabyrokratiaa pitäisi karsia.
Miksei elvytetty koko rahalla?
Lindström ihmetteli hallituksen linjaa, että 19 miljardin myyntituloista vain 600 miljoonaa käytetään kasvupakettiin, lopuilla maksetaan velkoja.
– Vaikka maksamme velasta historiallisen alhaista korkoa, joka on vielä alhaisempi kuin myymänne omaisuuden tuotto? Miksi että käytä vaikka koko tuota summaa kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi, Lindström kysyi ja mainitsi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen esittäneen vastaavia ideoita. Pelkkä tiestömme korjausvelka on noin 2 miljardia euroa. Rahan käyttökohteista ei olisi puutetta, Lindström puntaroi.
Veli-Pekka Leskelä