LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaiset on aina painottanut, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Vaikka Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali, ilmastotavoitteet eivät saa heikentää Suomen talouskasvua varsinkaan nyt, kun kasvun merkit ovat jo näkyvissä.
Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteoista koskien keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmia. Perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, ettei Suomi voi heikentää yritystemme kilpailukykyä tai lisätä kohtuuttomasti kuluttajien kustannuksia.
– Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi vahingoittaa itseään sekä koko maapalloa politiikan johtaessa työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen maihin, joissa ympäristönormeista ei pidetä kiinni.
– On muistettava, että Suomen osuus maailman päästöistä on 0,8 promillea.
Perussuomalaisten mielestä on tärkeää tunnistaa myös Suomen maantieteellinen sijainti. Pitkien etäisyyksien, harvaan asutun ja kylmän ilmaston omaavan vientivetoisen teollisuuden maa tarkoittaa, että kuljetus- ja energiakustannukset ovat meillä väistämättä korkeammat kuin monissa Keski-Euroopan maissa.
Seppänen totesi, että ilmastopolitiikkaa ei voida rakentaa oletukselle, että kaikki jäsenvaltiot ovat samassa asemassa.
– Jos näin tehdään, Suomi maksaa suhteellisesti enemmän pelkästään sijaintinsa vuoksi.
Perussuomalaiset näkee, että energia- ja ilmastopolitiikan strategiat voivat oikein toteutettuina lisätä ennakoitavuutta ja vahvistaa jo nyt vahvaa puhtaan teknologian alaa luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi liikenteessä. Seppänen painotti, että Euroopan unionin sääntely ei saa estää kansallisesti järkeviä ratkaisuja.
– Uusiutuvien biopolttoaineiden rinnalla kehitystä tulee edistää sähkö- ja kaasuautojen osalta kysyntää vastaavasti. Samalla on todettava, että perinteiset polttomoottoriajoneuvot ovat edelleen merkittävä osa suomalaista liikkumista.
– Sähköauto on monelle suomalaiselle edelleen aivan liian kallis ostaa, Seppänen muistutti.
Perussuomalaiset tukee vahvasti puurakentamista Suomessa ja korostaa, että puurakentaminen luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii hiilivarastona.
– Suomella on edellytykset olla puurakentamisen suunnannäyttäjä Euroopassa, Seppänen linjasi.
Perussuomalaiset kokee tärkeäksi, ettei maa- ja metsätaloutta ajeta alas liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla. Seppänen muistutti maatalouden jo vähentäneen ravinnekuormitustaan merkittävästi nykytekniikan ansiosta.
– Meidän on varmistettava, että koko Suomessa voidaan jatkossakin asua ja harjoittaa maataloutta kannattavasti.
Perussuomalaisten mielestä energiajärjestelmässämme on huolehdittava huoltovarmuudesta. Puolue korostaa turpeen olevan kotimainen ja varastoitava polttoaine, jonka käyttö varavoimana on turvattava.
– Myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä korkean jalostusasteen turvetuotteiden saatavuus on tärkeää kotimaisen elintarviketuotannon kannalta, Seppänen totesi.
Seppänen painotti, että samalla on varmistettava säävarma, kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö. Ydinvoiman lisääminen on tässä kokonaisuudessa välttämätöntä.
– Saksan ydinvoimavastaisuus on tullut koko Euroopalle kalliiksi.
– Suomen sähköjärjestelmän on oltava sellainen, että sähköä on saatavilla aina, kun sitä tarvitaan, edullisesti ja luotettavasti, Seppänen painotti.
Perussuomalaiset näkee metsäsektorin olevan keskeinen osa Suomen taloutta, huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa. Seppänen totesi metsäsektorin luovan työtä koko maassa ja vahvistavan hiilinieluja.
– On varmistettava, ettei Suomi omilla toimillaan ohjaa hakkuita muihin maihin tai romahduta tätä kansantaloutemme perustaa.
– Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa, ja yrityksille on turvattava vakaa toimintaympäristö investointien varmistamiseksi, Seppänen painotti.
Perussuomalaisten näkemys on, että energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus, kohtuuhintaisuus ja vähäpäästöisyys, ydinvoima mukaan lukien.
– Kun nämä näkökulmat huomioidaan tasapainoisesti, Suomella on enemmän voitettavaa kuin hävittävää, Seppänen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.
Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.
Ilmastonmuutos on käynnissä ja kaikkien nähtävissä, mutta perimmäisistä syistä on erilaisia mielipiteitä. Tieteellinen väittely on välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa kansalaisten luottamuksen romahtamiseen toisiaan ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Ilmastorealismi valtaa joka tapauksessa alaa inhorealismilta ja poliitikot ajavat yhä konkreettisempia ilmastotoimia - ilman hyveposeerausta.
Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.
Itsekin maaseudulla asuva perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee historiallisen suunnanmuutoksen jatkamisesta, jonka hallitus tekee autoilijoiden hyväksi alentamalla liikennepolttoaineiden verotusta.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
