

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Vain vaalit tuovat Suomeen toimintakykyisen hallituksen
Vain vaalit tuovat Suomeen toimintakykyisen hallituksen. Tämä oli perussuomalaisten viesti eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona.
– Kaikki tässä salissa tämän jo tietävät, mutta pakko se on sanoa ääneen: hallitus on täysin epäonnistunut talouspolitiikassaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström tiivisti puheessaan, jonka hän piti välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana.
– Stubbin hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet: työllisyysasteen noston 72 prosenttiin, työttömyyden alentamisen viiteen prosenttiin, valtion velkaantumisen taittamisen laskun sekä kolmen A:n luotoluokituksen säilyttämisen. On täysin selvää, että yksikään näistä ei tule toteutumaan, Lindström jatkoi.
Lindströmin mukaan hallituksen tavoitteet ovat kuukausien kuluessa vain kaikonneet sen ulottuvista. Taloutta on paikattu jo kolmen vuoden ajan veronkorotuksilla.
– Tulos on tässä: valtio velkaantuu miljardikaupalla enemmän kuin vuonna 2011, työllisyysaste on selvästi alhaisempi ja työttömänä on noin 100 000 suomalaista enemmän, Lindström moitti.
Ennätyksellinen alamäki
Hallitus sivuaa Esko Ahon (kesk.) hallituksen ennätystä, jossa talous taantuu kolmatta vuotta peräkkäin. Tällä menolla Kataisen-Stubbin hallitus saa kunnian kokonaan itselleen.
Lindström pitää todennäköisenä, että jopa kotitalouksien tulot laskevat taantuman aikana. Tätä ei ole tapahtunut kertaakaan Ahon hallituksen jälkeen.
– Tätä kaikkea ei millään voi laittaa pelkästään eurokriisin tai muun ulkoisen seikan piikkiin. Hallitus on talouspolitiikassaan epäonnistunut ja pahasti, Lindström manasi.
Kasvua ei ole luotu, luottamus on mennyt
Lindströmin mukaan luottolaitokset luottivat pitkään siihen, että Suomen hallitus kykenee tekemään vaikeitakin päätöksiä talouden kääntämiseksi nousuun. Siihen perustuivat kolmen A:n luokitukset.
– Nyt tämä luottamus on selvästikin mennyt, sillä luokituksen laskun toinen keskeinen syy oli hallituksen kyvyttömyys viedä uudistuksia eteenpäin, Lindström totesi.
Luokitus ei laskenut velan määrän vuoksi: Saksallakin on suhteellisesti enemmän velkaa kuin Suomella.
– Luokitus laski, koska talouskasvua ei ole näkyvissä ja koska velkaantuminen ei näytä taittuvan. Eikä se ilman kasvua taitukaan. Luottoluokituksen lasku on hyvä muistutus siitä, että velkakestävyydessä on kyse lopulta talouskasvusta. Ilman sitä ei ole velkakestävyyttäkään, Lndström tiivisti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rinne myöhästyi istunnosta, hallitus piiloutui kansainvälisen taantuman taakse

Kokoomus: Rahaa on enemmän kuin tuottavia sijoituskohteita
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Purra: Keskusta levittää valhetta – hallitus ei ole kolminkertaistamassa tai edes korottamassa kiinteistöveron tuottoa

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.