Hallituksen nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Se keskittää maaseudun palveluja liikaa kasvukeskuksiin. Tämä vahingollinen kehitys alkoi jo edellisten hallitusten aikana. Näin toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joka jätti keskiviikkona keskustelualoitteen maatalouspolitiikasta. Aloiteella pyritään nostamaan maaseutupolitiikka yhteiseen keskusteluun eduskunnan suureen saliin niin, että kaikki puolueet ottavat kantaa maaseudun tulevaan kehitykseen. Keskustelualoitteen takana ovat sen ensimmäinen allekirjoittaja Pentti Oinonen Kuopiosta, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä Marttilasta ja valiokunnan jäsen Pirkko Mattila Muhokselta.

– Palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin, Oinonen tiivistää.

EU-tukien lasku huolettaa

Perussuomalaisia huolettaa hallituksen aikaansaama kehitys, jossa Suomen saamat EU-tuet alenevat voimakkaasti vuosina 2014-2020. Tämä johtuu siitä, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus neuvotteli 141-tuen korvaamisen 149A-tuella maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla.

– Tämä pienentää Suomen maatalouden tuloja lähes 20 prosenttia – vaikka hallitus laskeekin asian tietysti toisella tavalla, Heikkilä toteaa.

Nyt jo suuretkin tilat ovat vaikeuksissa

Oinonen kertoo hallituksen ja EU:n maatalouspolitiikan syrjineen perinteisiä pientiloja niin, että politiikka on johtanut perhetilojen alasajoon.

– Tuorein kehitys EU-tukien lykkäämisineen johtaa siihen, että myös suuret tilat joutuvat vaikeuksiin, Oinonen moittii.

Maa- ja metsätalousministeriö paljasti äskettäin, että se joutuu siirtämään ensi vuoden maataloustukien maksatuksen seuraavalle vuodelle. Tämä veisi puolet maatilojen tuloista ensi vuonna, mikä ajaa varsinkin velkaiset suurtilat konkurssiuhkaan, elleivät rahoittajat suostu siirtämään velkojen maksueriä.

Jätevesiasetus täytyy perua

Perussuomalaiset moittivat myös erittäin haitallista jätevesiasetusta ja vaativat sen perumista pikaisesti.

– Hallitus teki taitamattomasti säätämällä Suomeen EU-mallisen jätevesiasetuksen maaseudulle, jossa asuu yksi vanhus neliökilometrin alueella. Asetus on suunniteltu EU-maihin, joissa vastaavalla alueella asuu 10 000 ihmistä. Suomelle ja maaseudun asukkaille tämä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, Heikkilä toteaa.

Metsäpolitiikka keskiöön

Mattila korostaa metsäpolitiikkaa, joka pitää nostaa maaseutupolitiikan keskiöön. Metsäpolitiikka pitää säilyttää kansallisena, jotta vältytään siltä ahdingolta, johon Suomen maatalous on EU:n johdolla joutunut, Mattila korosti.

– Suomen biotalouden juuret eivät ole kaupungeissa muutenhan puhuisimme puistotaloudesta. Biotaloudelta puuttuu perusta, jos emme voi hyödyntää metsiä taloudellisesti. Kunnioitamme samalla metsiä ja myös suoluontoa ja kannatamme ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) modernia esitystä vapaaehtoisesta suojelupolitiikasta vanhan pakkolunastuspolitiikan sijaan, Mattila sanoi.

Viherryttämisasetus siirtää valtaa Brysseliin

Edustajat moittivat yhteisvoimin myös EU:n uutta viherryttämisasetusta.

– Se on päätös, joka siirtää valtaa maatiloilta Brysseliin. Ensin sanottiin, että tarvitaan 70 henkilöä lisää EU-tarkastuksiin, nyt tarvitaan 50 tarkastajaa lisää. Nyt kannattaa paremmin ryhtyä maataloustarkastajaksi kuin viljelijäksi, Mattila moittii.

– Maatalouden byrokraatteja on kohta enemmän kuin maanviljelijöitä, Oinonen arvioi.

– Tämä on epäonnistunutta maatalouspolitiikkaa, Mattila toteaa.

– Tämä on tehty suurten maiden ehdoilla. Viherryttämistuki tuo enemmän byrokratiaa ja kuluja kuin hyötyjä, joita tukien maksulla koetetaan saada, Heikkilä korostaa.

– Kansallisia tukia pitää nostaa, Oinonen esittää ratkaisuksi. Oinonen vaatii myös luomuvihreitä tukemaan kansallista maatalouspolitiikkaa: välillä tuntuu, kuin EU:ssa suurimpia vastustajia ovat maamme omat poliitikot, Oinonen paheksuu.

Kansanedustajat toivovat myös, että Ukrainan kriisi ja Ruotsin sukellusveneen etsinnät palauttaisivat kansanedustajien mieleen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksen. Oinonen muistuttaa, että Suomi on saari. Mattila korostaa, että uhka voi toteutua myös rauhan aikana esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden muodossa.

Perussuomalaiset suunnittelevat myös uuden maaseutupoliittisen ohjelman seuraaviin vaaleihin mennessä. Nykyinen ohjelma on vuodelta 2011.

Veli-Pekka Leskelä