

LEHTIKUVA
PS: Hallituksen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua
Hallituksen nykyinen maaseutupolitiikka ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Se keskittää maaseudun palveluja liikaa kasvukeskuksiin. Tämä vahingollinen kehitys alkoi jo edellisten hallitusten aikana. Näin toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, joka jätti keskiviikkona keskustelualoitteen maatalouspolitiikasta. Aloiteella pyritään nostamaan maaseutupolitiikka yhteiseen keskusteluun eduskunnan suureen saliin niin, että kaikki puolueet ottavat kantaa maaseudun tulevaan kehitykseen. Keskustelualoitteen takana ovat sen ensimmäinen allekirjoittaja Pentti Oinonen Kuopiosta, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä Marttilasta ja valiokunnan jäsen Pirkko Mattila Muhokselta.
– Palvelujen säilyttäminen eri puolilla maata on tehokkainta aluepolitiikkaa, jolla koko maa pystytään pitämään elettynä ja asuttuna jatkossakin, Oinonen tiivistää.
EU-tukien lasku huolettaa
Perussuomalaisia huolettaa hallituksen aikaansaama kehitys, jossa Suomen saamat EU-tuet alenevat voimakkaasti vuosina 2014-2020. Tämä johtuu siitä, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus neuvotteli 141-tuen korvaamisen 149A-tuella maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla.
– Tämä pienentää Suomen maatalouden tuloja lähes 20 prosenttia – vaikka hallitus laskeekin asian tietysti toisella tavalla, Heikkilä toteaa.
Nyt jo suuretkin tilat ovat vaikeuksissa
Oinonen kertoo hallituksen ja EU:n maatalouspolitiikan syrjineen perinteisiä pientiloja niin, että politiikka on johtanut perhetilojen alasajoon.
– Tuorein kehitys EU-tukien lykkäämisineen johtaa siihen, että myös suuret tilat joutuvat vaikeuksiin, Oinonen moittii.
Maa- ja metsätalousministeriö paljasti äskettäin, että se joutuu siirtämään ensi vuoden maataloustukien maksatuksen seuraavalle vuodelle. Tämä veisi puolet maatilojen tuloista ensi vuonna, mikä ajaa varsinkin velkaiset suurtilat konkurssiuhkaan, elleivät rahoittajat suostu siirtämään velkojen maksueriä.
Jätevesiasetus täytyy perua
Perussuomalaiset moittivat myös erittäin haitallista jätevesiasetusta ja vaativat sen perumista pikaisesti.
– Hallitus teki taitamattomasti säätämällä Suomeen EU-mallisen jätevesiasetuksen maaseudulle, jossa asuu yksi vanhus neliökilometrin alueella. Asetus on suunniteltu EU-maihin, joissa vastaavalla alueella asuu 10 000 ihmistä. Suomelle ja maaseudun asukkaille tämä aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, Heikkilä toteaa.
Metsäpolitiikka keskiöön
Mattila korostaa metsäpolitiikkaa, joka pitää nostaa maaseutupolitiikan keskiöön. Metsäpolitiikka pitää säilyttää kansallisena, jotta vältytään siltä ahdingolta, johon Suomen maatalous on EU:n johdolla joutunut, Mattila korosti.
– Suomen biotalouden juuret eivät ole kaupungeissa muutenhan puhuisimme puistotaloudesta. Biotaloudelta puuttuu perusta, jos emme voi hyödyntää metsiä taloudellisesti. Kunnioitamme samalla metsiä ja myös suoluontoa ja kannatamme ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) modernia esitystä vapaaehtoisesta suojelupolitiikasta vanhan pakkolunastuspolitiikan sijaan, Mattila sanoi.
Viherryttämisasetus siirtää valtaa Brysseliin
Edustajat moittivat yhteisvoimin myös EU:n uutta viherryttämisasetusta.
– Se on päätös, joka siirtää valtaa maatiloilta Brysseliin. Ensin sanottiin, että tarvitaan 70 henkilöä lisää EU-tarkastuksiin, nyt tarvitaan 50 tarkastajaa lisää. Nyt kannattaa paremmin ryhtyä maataloustarkastajaksi kuin viljelijäksi, Mattila moittii.
– Maatalouden byrokraatteja on kohta enemmän kuin maanviljelijöitä, Oinonen arvioi.
– Tämä on epäonnistunutta maatalouspolitiikkaa, Mattila toteaa.
– Tämä on tehty suurten maiden ehdoilla. Viherryttämistuki tuo enemmän byrokratiaa ja kuluja kuin hyötyjä, joita tukien maksulla koetetaan saada, Heikkilä korostaa.
– Kansallisia tukia pitää nostaa, Oinonen esittää ratkaisuksi. Oinonen vaatii myös luomuvihreitä tukemaan kansallista maatalouspolitiikkaa: välillä tuntuu, kuin EU:ssa suurimpia vastustajia ovat maamme omat poliitikot, Oinonen paheksuu.
Kansanedustajat toivovat myös, että Ukrainan kriisi ja Ruotsin sukellusveneen etsinnät palauttaisivat kansanedustajien mieleen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksen. Oinonen muistuttaa, että Suomi on saari. Mattila korostaa, että uhka voi toteutua myös rauhan aikana esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden muodossa.
Perussuomalaiset suunnittelevat myös uuden maaseutupoliittisen ohjelman seuraaviin vaaleihin mennessä. Nykyinen ohjelma on vuodelta 2011.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Viherryttäminen Viljelijät Keskustelualoite Lauri Heikkilä maatalouspolitiikka Maatalous Pentti Oinonen Pirkko Mattila
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


“EU:n maataloustuet maksettava ajallaan”
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.