Rovaniemeläinen Sara Seppänen hakea jatkokautta kansanedustajana. / PS ARKISTO
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan ensimmäiset ehdokkaat vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Ehdolle asettuvat: Velu Hietanen (Keminmaa), Tapio Keränen (Rovaniemi), Rauli Kukkamaa (Inari), Mira Mustonen (Rovaniemi), Hannu Peurasaari (Kemi), Liisa Saahkari (Rovaniemi) sekä Sara Seppänen (Rovaniemi).
Perussuomalaiset nimeävät lisää ehdokkaita tulevissa kokouksissaan vuoden 2026 aikana. Piirin puheenjohtaja Jari Hast toteaa, että ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa ja perussuomalaiset tulevat asettamaan vaaleihin täyden listan.
Samassa kokouksessa Perussuomalaisten Lapin piirin vaalipäälliköksi valittiin Kari Kangas Rovaniemeltä. Vaalipäällikkö toimii yhdessä ehdokkaiden ja piirihallituksen kanssa kaikissa vaaleihin liittyvissä asioissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Varsinais-Suomen piirihallitus nimesi ensimmäiset seitsemä eduskuntavaaliehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on niin vanhoja konkareita kuin uusiakin ehdokkaita ympäri Varsinais-Suomea.
Pirkanmaan Perussuomalaiset ry nimesi ensimmäiset kuusi eduskuntavaaliehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Listan ehdokkaat ovat neljältä eri paikkakunnalta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on yllättynyt siitä, että oleminen samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa vaikuttaa Iltalehden kyselyn perusteella olevan keskustalaisille vastenmielinen ajatus. Mieluisimmaksi hallituskumppanikseen keskusta ilmoittaa sosiaalidemokraatit.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue tekee miljoonan euron leikkaukset ensihoitopalveluihin. SDP, kokoomus ja keskusta hyväksyivät ratkaisun enemmistönsä turvin aluevaltuustossa. Ainoastaan perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti ensihoidon leikkauksia talousarvion käsittelyssä.
SDP:n vahva luottamus sosialismiin ilmenee demarien tuoreesta vaihtoehtobudjetista, joka esittää uutta, lähes 300 miljoonan osinkosolidaarisuusveroa. Autoilijatkin joutuisivat kohtaamaan ankeita aikoja, sillä SDP haluaa perua hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin, ja demarien johtamassa Suomessa bensa maksaisi entistä enemmän.
Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) kohistaan, kun alue on karsimassa jopa satoja työntekijöitä ja suurta osaa henkilöstöetuuksista, mutta poliitikkojen palkkioihin esitetään nyt runsaita korotuksia.
Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
