Terveyden ja hyvinvointilaitos (THL) julkaisi tänään päätelmiään aiemmin tehdystä Helsingin koulujen sisäilmakyselytutkimuksesta. THL:n tutkijan Juha Pekkasen esittämät johtopäätökset järkyttivät sisäilmasairastuneiden vanhempia. Tutkijan mukaan oppilaiden oireiluista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä koulujen sisäilman laadusta. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moittii THL:ta rankoin sanakääntein.
– THL:n toiminta on kuin tupakkaoikeudenkäynnit aikoinaan. Yritetään viimeiseen asti vähätellä ongelmien laajuutta, Putkonen paheksuu.
– Miksi THL jatkaa sisäilmasairastuneiden vähättelyä ja syyllistämistä? Kyse on puhtaasti rahasta. Kansalaisten terveydestä keskeisesti vastuussa oleva instanssi THL suojelee vakuutusyhtiöitä ja KELA:a vuosittaiselta satojen miljoonien taloudelliselta velvoitteelta. Vakuutusyhtiöt ja KELA laistavat korvauksien ja kuntoutuksen vetoamalla THL:n lausuntoon.
– Suomi rikkoo päivittäin oikeusvaltioperiaatetta salliessaan kansalaisten terveydestä vastaavien keskeisimpien instituutioiden (STM, THL ja TTL) toimia vakuutusyhtiöiden taloudellista intressiä varjelevina marionetteina. Instituutioiden toiminta ei ole suomalaisten oikeustajun mukaista. Niiden poliittistaloudelliset kytkökset on läpivalaistava riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.
Putkosen mukaan vastaavanlaisista poliittistaloudellisista kytköksistä on lukuisia klassisia esimerkkejä:
– Kätilöiden tapaukset sekä Kokkolassa että Helsingin Kätilöopistossa ovat räikeimmästä päästä. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Kokkolan synnytysosaston sairastuneiden kätilöiden osalta kaikki oikeusasteet totesivat, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet johtuivat työolosuhteista. Hovioikeuden mukaan kuntayhtymä ei ollut näyttänyt toimineensa huolellisesti ja aktiivisesti työolosuhteisiin liittyvän terveysvaaran tutkimisessa, siitä tiedottamisessa, sen poistamisessa ja altistuksen lopettamisessa. Kuntayhtymä oli korvausvastuussa kätilöille. Korkein oikeus eväsi korvaukset ilman, että kuuli kätilöitä. Korkeimman oikeuden mukaan kuntayhtymällä ei ollut aihetta ryhtyä korjauksiin tai erityisasiantuntemusta vaativiin selvityksiin, koska merkkejä tai epäilyjä terveyttä vaarantavasta kosteusvauriosta ei ollut. Kuntayhtymä ei siten ollut huolimaton, eikä laiminlyönyt lakisääteisiä tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan. Kätilöiden asianajaja Vesa Laukkanen on todennut Ylelle 22.4.2018, että korkeimman oikeuden päätöksen taustalla vaikutti asian yhteiskunnallinen merkitys. Työnantajien vastuiden kannalta olisi ollut suuri vaikutus, jos hovioikeuden päätös olisi jäänyt voimaan korkeimmassa oikeudessa.
Putkonen katsoo, että THL pyrkii asian yhteiskunnallinen merkityksen vuoksi varmistamaan tulkinnallaan jo etukäteen sen, ettei Helsingin kaupunki ole koulujensa osalta korvausvastuussa sairastuneille.
– THL:n tulkinta varmistaa kaupungin ulospääsyn asiasta kuin koira veräjästä. Helsinki ei ole korvausvastuussa huolimatta siitä, että oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan sairastumiset johtuvat työolosuhteista, korostaa Putkonen.
THL:n viittaamassa sisäilmakyselytutkimuksessa todettiin, että oppilaat oireilevat vain hieman enemmän niissä kouluissa, joissa sisäilmaongelmia on raportoitu. Oppilaat kuitenkin oireilevat myös niissä kouluissa, joissa ei ole raportoitu ongelmia. Tulokset viittaisivat siihen, että kouluissa, joissa ei ole sisäilmaongelmia, oireilevat koulun ulkopuolisen altistuksen vuoksi, joka todennäköisimmin aiheutuu oppilaiden kotien sisäilmaongelmista. Altistus on voinut syntyä jo aiemmin esimerkiksi päiväkodissa. THL ei kuitenkaan tarkastele yhdistelmien problematiikkaa.
THL:n päätelmät ovat murheellisimpia niille oppilaille, jotka altistuvat homeongelmille sekä koulussa että kotona. THL:n viesti näille oppilaille on, että koska ei voida eritellä sitä, mikä osuus syntyy koulujen sisäilmaongelmista, ei asialle tarvitse tehdä mitään, eikä kaupungilla ole korvausvastuuta.
SUOMEN UUTISET