EU-komissio on valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Kansanedustaja Ville Tavion mukaan Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maatalousyrittäjyyden helpottamisesta.
Tavio haluaa hallituksen huomioivan suomalaisten maatalousyrittäjien ahdingon ja Suomen maatalouden kansalliset ominaispiirteet, kun Euroopan unionin maatalouspolitiikasta jälleen neuvotellaan.
EU-komissio on tänä vuonna valmistellut maatalouspolitiikkaan uudistusta, vaikka viljelijät ovat vasta sopeutuneet vuonna 2015 toimeenpantuun ohjelmakauteen. Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa 1960-luvulta alkaen.
Byrokratia kuristaa suomalaista viljelijää
Tavion mukaan maatalouden harjoittamiseen liittyvä sääntely ja byrokratian kasvaminen ovat tehneet maatalousyrittämisestä entistä vaivalloisempaa. Maatilojen määrä on Suomessa vuosi vuodelta vähentynyt.
Esimerkkinä maatalousyrittäjyyden vaikeuksista Tavio nostaa kirjallisessa kysymyksessään esiin maataloustukien sitomisen peltolohkojen digitointiin. EU-säädösten mukaan tukea ei makseta digitoimattomalle pinta-alalle. Digitoinnissa tapahtuneiden virheiden ja epäselvyyksien katsotaan yleensä kuuluvan viljelijän eikä digitoinnin tehneen palveluntuottajan korvausvelvollisuuteen.
Tavion mielestä Suomi soveltaa EU-säädöksiä liioitellun tarkasti, jolloin yrittäjän asema heikkenee.
– EU-säädösten päälle on syntynyt kansallista byrokratiaa, joka luo työllisyyttä hallintoon eikä maatalouteen, Tavio painottaa.
– Alan lobbarit ovat usein suurtilojen asialla, mutta byrokratiaa olisi syytä purkaa erityisesti pienviljelijöiltä, Tavio sanoo.
