
Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
PS ARKISTO
Oikeudenkäyntimenettelyä koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan uudistusta. Pienten riita-asioiden menettely olisi käräjäoikeudessa sovellettava yksinkertaistettu oikeudenkäyntimenettely, jossa asianosaisen oikeudenkäyntikuluriski olisi matala. Työryhmän esitys uudesta pienten riita-asioiden menettelystä on nyt lausuntokierroksella.
Menettelyä sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riitaisissa asioissa, jotka koskevat enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä. Lisäksi edellytettäisiin, että asia ei olisi laaja tai vaikea, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Pienten riita-asioiden menettelyn tarkoituksena olisi parantaa oikeuden saatavuutta. Oikeudenkäyntikulut saattavat nykyään etenkin pienemmissä asioissa olla korkeita suhteessa riidan kohteen arvoon. Pienten riita-asioiden menettelyssä määrää, jolla jutun hävinnyt voidaan velvoittaa korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja, olisi kuitenkin voimakkaasti rajoitettu. Lisäksi oman asian ajaminen ilman juristin apua olisi nykyistä helpompaa.
Melkein jokaisessa EU-maassa on erityinen oikeudenkäyntimenettely pienimmille riidoille.
– Tämä hanke on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla hallitus parantaa kansalaisten oikeuksiin pääsyä. Pienten riita-asioiden menettelyä sovelletaan aluksi vain rajattuun asiamäärään. Ehdotus on kuitenkin laadittu niin, että menettely on myöhemmin laajennettavissa muihinkin pienempiin riitoihin, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Eduskunnan lakivaliokunta esittää kansalaisaloitteen hyväksymistä. Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren mukaan asiasta tarvitaan hallituksen yksimielinen päätös.
Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityshankkeen sähkölinjojen lunastuksissa määrättävistä korvauksista. Hankkeessa tarkastellaan sekä metsäalueista maksettavia korvauksia että lunastuksen perusteena olevan hankkeen tuottaman hyödyn huomioon ottamista. Oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen hankkeen käsittelyn käynnistymisestä, jota jo useampi edeltävä hallitus on turhaan yrittänyt.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää