
Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
PS ARKISTO
Oikeudenkäyntimenettelyä koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan uudistusta. Pienten riita-asioiden menettely olisi käräjäoikeudessa sovellettava yksinkertaistettu oikeudenkäyntimenettely, jossa asianosaisen oikeudenkäyntikuluriski olisi matala. Työryhmän esitys uudesta pienten riita-asioiden menettelystä on nyt lausuntokierroksella.
Menettelyä sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riitaisissa asioissa, jotka koskevat enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä. Lisäksi edellytettäisiin, että asia ei olisi laaja tai vaikea, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Pienten riita-asioiden menettelyn tarkoituksena olisi parantaa oikeuden saatavuutta. Oikeudenkäyntikulut saattavat nykyään etenkin pienemmissä asioissa olla korkeita suhteessa riidan kohteen arvoon. Pienten riita-asioiden menettelyssä määrää, jolla jutun hävinnyt voidaan velvoittaa korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja, olisi kuitenkin voimakkaasti rajoitettu. Lisäksi oman asian ajaminen ilman juristin apua olisi nykyistä helpompaa.
Melkein jokaisessa EU-maassa on erityinen oikeudenkäyntimenettely pienimmille riidoille.
– Tämä hanke on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla hallitus parantaa kansalaisten oikeuksiin pääsyä. Pienten riita-asioiden menettelyä sovelletaan aluksi vain rajattuun asiamäärään. Ehdotus on kuitenkin laadittu niin, että menettely on myöhemmin laajennettavissa muihinkin pienempiin riitoihin, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Uudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Lakiuudistuksella on tarkoitus tehdä oikeudenkäyntien järjestämisestä joustavampaa ja vähentää niiden viivästymistä.
Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.
Eduskunnan lakivaliokunta esittää kansalaisaloitteen hyväksymistä. Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren mukaan asiasta tarvitaan hallituksen yksimielinen päätös.
Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityshankkeen sähkölinjojen lunastuksissa määrättävistä korvauksista. Hankkeessa tarkastellaan sekä metsäalueista maksettavia korvauksia että lunastuksen perusteena olevan hankkeen tuottaman hyödyn huomioon ottamista. Oikeusministeri Leena Meri on tyytyväinen hankkeen käsittelyn käynnistymisestä, jota jo useampi edeltävä hallitus on turhaan yrittänyt.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
Lue lisää
Lue lisää