
Politiikan tutkija: Clinton hävisi vaalit syyttelemällä Trumpin kannattajia rasismista, seksismistä ja homofobiasta
Vastuu menneistä synneistä näyttää liikkuvan vapaasti rajojen yli niin, että esimerkiksi suomalaisilla, virolaisilla ja puolalaisilla on älyllisen eliitin mielestä moraalinen velvollisuus asettua entisten siirtomaavaltojen rinnalle pyytämään anteeksi pahoja tekojaan Afrikalta ja Aasialta. Kansalaisten enemmistö ei ymmärrä, miksi heidän pitäisi osallistua tällaiseen itseruoskintaan, kirjoittaa politiikan tutkija Markku Jokisipilä.
– Länsimaiden liberaali älymystö on koko 2010-luvun ajan potenut kasvavaa syyllisyyttä eurooppalaisesta menneisyydestä – maailmansodista, rotuopeista, totalitaarisista ideologioista, kolonialismista ja rasismista, kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun Sanomien kolumnissaan.
Vaikka omien virheiden tunnustaminen ja niistä oppiminen onkin ollut keskeinen osa eurooppalaisuutta, ei katumus tällä kertaa kuitenkaan vaikuta muuttuvan parempaa tulevaisuutta luovaksi voimaksi, Jokisipilä sanoo.
– Itsekritiikistä on tullut itseruoskintaa, itsetarkoituksellista vanhoissa synneissä piehtaroimista.
Jokisipilän mukaan maailma näyttäytyy yhä useammalle identiteettipoliittisten kamppailujen kenttänä, jossa yksilön sosioekonomista asemaa tärkeämpiä ovat etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja muut vastaavat yksilöidentiteettiä määrittävät tekijät.
Vaikka vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen on tärkeää, tarjoavat identiteettikysymykset myös erinomaisen poliittisen agendan, koska ne asemoivat käyttäjänsä automaattisesti hyvän puolelle kaikkea sortoa vastaan, Jokisipilä kirjoittaa.
– Kuka nyt haluaisi vastustaa syrjinnän poistamista?
Jokisipilän mukaan Yhdysvalloissa ollaan jo pisteessä, jossa identiteettipolitiikka vie tilan muilta kysymyksiltä ja yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut huutokilpailua kaikkein sorretuimman vähemmistön kruunusta – ja Eurooppa seuraa perästä.
– Jos enemmistölle ei jää muuta roolia kuin jatkuva syntien tunnustaminen ja velvollisuus ylistää erilaisuutta kaikissa kuviteltavissa olevissa muodoissaan, harvat etuoikeutetun liberaalin eliitin ulkopuolella jaksavat moisesta masokismista innostua.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016 Hillary Clinton nosti identiteettipolitiikan kampanjansa kärkeen.
– Hyvien asioiden puolustaminen karkasi laukalle viimeistään siinä vaiheessa, kun hän syytti kilpailijansa Donald Trumpin kannattajia rasismista, seksismistä sekä homofobiasta, Jokisipilä kirjoittaa.
– On vaikeaa nähdä, miten Clinton olisi voinut tehdä pahemman karhunpalveluksen ajamilleen asioille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.